”Mun mielestä ylipäätään pitäis pystyä tarjoon neuvolan enemmän kohdennettua palvelua”: Ammattilaisten näkökulmia vanhempien tarpeista ja äitiysneuvolapalveluiden merkityksistä
Haanpää, Riikka (2024)
Haanpää, Riikka
2024
Kansanterveystieteen maisteriohjelma - Master's Programme in Public Health
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-06-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202405226183
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202405226183
Tiivistelmä
Suomessa julkinen terveydenhuolto tarjoaa äitiys- ja lastenneuvolapalveluita maksutta kaikille raskaana oleville vanhemmille, lasta odottaville perheille sekä alle kouluikäisille lapsille perheineen. Neuvolan tärkeimpiä tehtäviä on tukea ja seurata raskausaikaa sekä myöhemmin lapsen fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja emotionaalista kehitystä. Suomalainen neuvolajärjestelmä on jo pitkään herättänyt kiinnostusta maailmalla, mutta myös suomalaiset arvostavat neuvolaa instituutiona. Kuluttajalähtöisen ajattelutavan eli konsumerismin lisääntyminen terveydenhuollon kentällä on mahdollistanut sen, että julkisten terveydenhuoltopalveluiden oheen on kehittynyt yksityisistä terveyspalveluista muodostunut rinnakkainen järjestelmä. Yksityisten terveydenhuollon palveluiden lisääntymisen myötä keskustelu valinnanvapaudesta ja yksilöllisistä tarpeista on muuttunut. Muuttuneet tarpeet ilmentyvät myös äitiysneuvolapalveluissa: aiemman tutkimuksen perusteella vanhemmat ovat olleet pääosin tyytyväisiä julkisiin äitiysneuvolapalveluihin, mutta nykyisin moninaisempiin tarpeisiin etsitään vastausta myös yksityisen sektorin äitiysneuvolapalveluista. Aiempi tutkimus osoittaa, että vanhemmat toivovat äitiysneuvolapalveluilta muun muassa yksilöllistä palvelua, hyviä resursseja sekä kokonaisvaltaista tukea.
Tämä Pro gradu -tutkimus selvitti millaisia tarpeita, odotuksia tai toiveita ammattilaiset tunnistavat vanhemmilla ja perheillä olevan äitiysneuvolapalveluiden suhteen. Lisäksi tutkimus tarkasteli sitä, millaisia merkityksiä äitiysneuvolapalveluille annetaan. Saatua tietoa voidaan hyödyntää niin äitiysneuvolapalveluiden kuin julkisen ja yksityisen sektorin välisen yhteistyönkin kehittämisessä.
Tutkielman aineisto on kerätty osana Marjaana Jonesin ”Suomalaisten äitiysneuvolapalvelujen tulevaisuus” -tutkimusprojektia. Aineisto koostui äitiysneuvolapalveluissa työskentelevän ammattilaisen haastatteluista (n=21). Haastateltavien joukossa oli sekä julkisella (n=7) että yksityisellä (n=14) sektorilla työskenteleviä terveydenhuollon ammattilaisia. Yksityisen sektorin osalta haastatteluja rajatiin siten, että aineistoon otettiin mukaan haastattelut vain niiltä ammattilaisilta, jotka työskentelivät julkista äitiysneuvolaa vastaavassa palvelussa. Aineisto analysoitiin fenomenografisella tutkimusmenetelmällä, jossa analyysin lopulliset tulokset esitettiin kummankin tutkimuskysymyksen osalta kuvauskategoriajärjestelmissä.
Yhteiskunnallisessa keskustelussa äitiysneuvolapalvelut saavat osakseen runsaasti arvostusta ja kiitosta. Äitiysneuvolapalveluiden alkuperäinen tarkoitus ja tehtävä on ollut vähentää äitiys- ja imeväisyyskuolleisuutta, ja vaikka tehtävä on edelleen tärkeä, on äitiysneuvolapalveluilla nykyisin myös lukuisia uudenlaisia merkityksiä. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella äitiysneuvolapalvelut näyttäytyivät vahvana tunnekokemuksena ilmentäen raskausaikaan liittyvää voimakasta tunnelatausta ja henkilökohtainen kokemus onnellisesta ja hyvin sujuneesta raskausajasta saattoi määrittää myös äitiysneuvolapalveluiden saamaa merkitystä. Lisäksi äitiysneuvolapalveluiden nähtiin toimivan muiden terveydenhuoltopalveluiden korvaajana samalla kiinnittäen yksilöitä yhteiskuntaan. Toisaalta merkityksissä kuvattiin myös äitiysneuvolapalveluiden normatiivista merkitystä sekä julkisten ja yksityisten äitiyspalveluiden välistä hierarkkista suhdetta, jossa julkinen äitiysneuvolapalvelu näyttäytyi ensisijaisena valintana yksityisiin äitiysneuvolapalveluihin nähden. Tarkasteltaessa ammattilaisten näkemyksiä vanhempien äitiysneuvolapalveluihin liittyvistä tarpeista, toiveista ja odotuksista tutkimuksessa havaittiin, että tulokset olivat melko yhteneväisiä aiemman tutkimuksen kanssa. Vanhempien keskeisimmät tarpeet ja toiveet liittyivät palveluiden monipuolisuuteen ja hyvään saavutettavuuteen, korkeaan laatuun sekä vanhempien jaksamisen tukemiseen. Tämän tutkimuksen tulokset eivät kuitenkaan korostaneet aiemman tutkimuksen yhteydessä havaittua yleistä tyytyväisyyttä äitiysneuvolapalveluita kohtaan. The Finnish public healthcare system provides maternity and child health clinics for free to all expecting parents and families, as well as for families with children under school-age. The most important purpose of the maternity clinic is to support and follow up the pregnancy. After birth, the physical, psychological, social, and emotional development of a child is followed up by the child health clinics. The Finnish maternity and child health clinic system has attracted interest worldwide for long now, but it is also highly valued as an institution by Finnish citizens. The increase in consumerism within the healthcare field has enabled the development of a parallel system of private healthcare services alongside the public healthcare services. Due to the increased privatization of the health care services, the discussion around freedom of choice and needs has changed. These evolving needs can also be reflected in maternity clinic services: previous research indicates that parents have typically been satisfied with public maternity clinic services, but nowadays, more diverse needs are being addressed by both public and private sector maternity clinic services. Previous research also indicates that parents expect for example individualized service, good resources, and comprehensive support from maternity clinic services.
This master's thesis investigated the needs, expectations, and wishes that parents and families have regarding maternity clinic services and that are recognized by the professionals working in the maternity services. Additionally, the research examined the meanings attributed to maternity clinic services. The information obtained can be used, for example, in the development of maternity clinic services and the collaboration between the public and private sector maternity clinic services.
The material for this thesis was collected as part of the research project of Marjaana Jones called “Futures of the Finnish Maternity Care: Commercial, Political and Experiential Framings”. The material consisted of interviews of healthcare professionals working (n=21) in both the public sector (n=7) and the private sector (n=14). For the private sector, the interviews selected were limited to professionals who worked in private maternity services equivalent to public maternity clinics. The method of analysis used in this research was phenomenography and the results for each research question were presented individually.
In societal discussions, maternity clinic services are highly appreciated and praised. The original purpose and mission of maternity clinic services were to reduce maternal and infant mortality, and while this mission remains important, maternity clinic services hold numerous new meanings nowadays. Based on the results of this study, maternity clinic services emerged as a strong emotional experience, reflecting the intense emotional aspect associated with pregnancy and a personal experience of a happy and smoothly progressing pregnancy could also define the significance attributed to the maternity clinic services. Maternity clinic services were also seen as a substitute for other healthcare services, while also connecting individuals to society. On the other hand, the recognized meanings also described the normative role of maternity clinic services and the hierarchical relationship between public and private maternity services, with public maternity clinic services being perceived as primary choice, when compared to private maternity services. When examining the professionals' views on parents' needs, wishes, and expectations for maternity clinic services, the study found that the results were quite consistent with previous research. The most pivotal needs and wishes of parents were related to diversity and accessibility of services, high quality of service, and support for parental well-being. However, the results of this study did not highlight the general satisfaction attributed to maternity clinic services observed in previous research.
Tämä Pro gradu -tutkimus selvitti millaisia tarpeita, odotuksia tai toiveita ammattilaiset tunnistavat vanhemmilla ja perheillä olevan äitiysneuvolapalveluiden suhteen. Lisäksi tutkimus tarkasteli sitä, millaisia merkityksiä äitiysneuvolapalveluille annetaan. Saatua tietoa voidaan hyödyntää niin äitiysneuvolapalveluiden kuin julkisen ja yksityisen sektorin välisen yhteistyönkin kehittämisessä.
Tutkielman aineisto on kerätty osana Marjaana Jonesin ”Suomalaisten äitiysneuvolapalvelujen tulevaisuus” -tutkimusprojektia. Aineisto koostui äitiysneuvolapalveluissa työskentelevän ammattilaisen haastatteluista (n=21). Haastateltavien joukossa oli sekä julkisella (n=7) että yksityisellä (n=14) sektorilla työskenteleviä terveydenhuollon ammattilaisia. Yksityisen sektorin osalta haastatteluja rajatiin siten, että aineistoon otettiin mukaan haastattelut vain niiltä ammattilaisilta, jotka työskentelivät julkista äitiysneuvolaa vastaavassa palvelussa. Aineisto analysoitiin fenomenografisella tutkimusmenetelmällä, jossa analyysin lopulliset tulokset esitettiin kummankin tutkimuskysymyksen osalta kuvauskategoriajärjestelmissä.
Yhteiskunnallisessa keskustelussa äitiysneuvolapalvelut saavat osakseen runsaasti arvostusta ja kiitosta. Äitiysneuvolapalveluiden alkuperäinen tarkoitus ja tehtävä on ollut vähentää äitiys- ja imeväisyyskuolleisuutta, ja vaikka tehtävä on edelleen tärkeä, on äitiysneuvolapalveluilla nykyisin myös lukuisia uudenlaisia merkityksiä. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella äitiysneuvolapalvelut näyttäytyivät vahvana tunnekokemuksena ilmentäen raskausaikaan liittyvää voimakasta tunnelatausta ja henkilökohtainen kokemus onnellisesta ja hyvin sujuneesta raskausajasta saattoi määrittää myös äitiysneuvolapalveluiden saamaa merkitystä. Lisäksi äitiysneuvolapalveluiden nähtiin toimivan muiden terveydenhuoltopalveluiden korvaajana samalla kiinnittäen yksilöitä yhteiskuntaan. Toisaalta merkityksissä kuvattiin myös äitiysneuvolapalveluiden normatiivista merkitystä sekä julkisten ja yksityisten äitiyspalveluiden välistä hierarkkista suhdetta, jossa julkinen äitiysneuvolapalvelu näyttäytyi ensisijaisena valintana yksityisiin äitiysneuvolapalveluihin nähden. Tarkasteltaessa ammattilaisten näkemyksiä vanhempien äitiysneuvolapalveluihin liittyvistä tarpeista, toiveista ja odotuksista tutkimuksessa havaittiin, että tulokset olivat melko yhteneväisiä aiemman tutkimuksen kanssa. Vanhempien keskeisimmät tarpeet ja toiveet liittyivät palveluiden monipuolisuuteen ja hyvään saavutettavuuteen, korkeaan laatuun sekä vanhempien jaksamisen tukemiseen. Tämän tutkimuksen tulokset eivät kuitenkaan korostaneet aiemman tutkimuksen yhteydessä havaittua yleistä tyytyväisyyttä äitiysneuvolapalveluita kohtaan.
This master's thesis investigated the needs, expectations, and wishes that parents and families have regarding maternity clinic services and that are recognized by the professionals working in the maternity services. Additionally, the research examined the meanings attributed to maternity clinic services. The information obtained can be used, for example, in the development of maternity clinic services and the collaboration between the public and private sector maternity clinic services.
The material for this thesis was collected as part of the research project of Marjaana Jones called “Futures of the Finnish Maternity Care: Commercial, Political and Experiential Framings”. The material consisted of interviews of healthcare professionals working (n=21) in both the public sector (n=7) and the private sector (n=14). For the private sector, the interviews selected were limited to professionals who worked in private maternity services equivalent to public maternity clinics. The method of analysis used in this research was phenomenography and the results for each research question were presented individually.
In societal discussions, maternity clinic services are highly appreciated and praised. The original purpose and mission of maternity clinic services were to reduce maternal and infant mortality, and while this mission remains important, maternity clinic services hold numerous new meanings nowadays. Based on the results of this study, maternity clinic services emerged as a strong emotional experience, reflecting the intense emotional aspect associated with pregnancy and a personal experience of a happy and smoothly progressing pregnancy could also define the significance attributed to the maternity clinic services. Maternity clinic services were also seen as a substitute for other healthcare services, while also connecting individuals to society. On the other hand, the recognized meanings also described the normative role of maternity clinic services and the hierarchical relationship between public and private maternity services, with public maternity clinic services being perceived as primary choice, when compared to private maternity services. When examining the professionals' views on parents' needs, wishes, and expectations for maternity clinic services, the study found that the results were quite consistent with previous research. The most pivotal needs and wishes of parents were related to diversity and accessibility of services, high quality of service, and support for parental well-being. However, the results of this study did not highlight the general satisfaction attributed to maternity clinic services observed in previous research.