Liikennesektorin energiasiirtymän tulonjakovaikutukset
Elttula, Aino (2024)
Elttula, Aino
2024
Kauppatieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-05-31
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202405216151
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202405216151
Tiivistelmä
Liikenteen päästöjen vähentäminen on nähty tärkeänä tavoitteena ympäristön tilan parantamisessa. Päästöjen vähentämiseen voidaan vaikuttaa julkisen vallan säätämillä päästöohjauskeinoilla. Päästöohjauskeinot ovat kuitenkin aiheuttaneet yhteiskunnallista keskustelua, koska niiden vaikutusten on koettu jakautuvan epätasaisesti. Päästöohjauksen kustannukset voivat jakautua epätasaisesti alueellisesti tai eri tuloryhmien kotitalouksien välillä, mikä voi vaikuttaa ohjauskeinojen yhteiskunnalliseen hyväksyttävyyteen.
Tässä tutkielmassa tarkastellaan, millaisia tulonjakovaikutuksia on liikenteen siirtymällä pois fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Tutkielma on toteutettu kirjallisuuskatsauksena, ja aineistona on pääosin käytetty vertaisarvioituja artikkeleja taloustieteen tiedejulkaisuista. Lisäksi tutkielman taustatietojen aineistoina on käytetty Tilastokeskuksen ja ympäristö- sekä liikenne- ja viestintäministeriön tiedotteita. Tutkielma on jaettu kolmeen osioon, joista ensimmäisessä käsitellään liikenteen päästöohjauksen taustaa ja sitä, mitä liikennesektorin energiasiirtymällä tarkoitetaan. Toisessa osioissa käsitellään liikenteen päästöohjauskeinojen tulonjakovaikutuksia ja energiasiirtymän vaikutuksia eri kotitalouksiin. Kolmannessa osiossa käsitellään eri tulojen kierrättämisen keinojen vaikutuksia ja muita oikeudenmukaisen energiasiirtymän toteuttamisen keinoja.
Tutkielman teoreettinen tausta on ympäristötaloustieteen teoria ympäristöulkoisvaikutusten korjaamisesta julkisen vallan keinoin. Tutkielmassa tarkastellaan hinta- ja määräperusteisia keinoja, kuten verotusta ja tukia. Lisäksi teoreettista taustaa luo kaksoishyötyhypoteesi, jolla tarkoitetaan päästöhinnoittelun avulla saavutettavaa kaksoishyötyä taloudellisesta kasvusta ja ympäristöhaittojen pienentämisestä.
Tutkielman perusteella päästöohjauskeinojen kustannukset jakautuvat eri tavalla kotitalouksille niin alueellisesti kuin tuloryhmittäin. Energiasiirtymä liikennesektorilla voi myös syventää regressiivisiä tulonjakovaikutuksia, sillä uusien teknologioiden käyttöönotto on suositumpaa suurituloisilla kotitalouksilla. Kustannusten epätasaiseen jakautumiseen julkinen valta voi vaikuttaa esimerkiksi päästöohjauskeinojen kohdistamisella ja ohjauskeinoilla kerättyjen verotulojen käytöllä. Ympäristöverolla kerättyjen verotulojen avulla on mahdollista kompensoida kotitalouksia, jos päästöhinnoittelun taakka kohdistuu liian suurena osalle kotitalouksista. Päästöohjauksen suunnittelussa keskeistä on tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden välinen tasapaino.
Tässä tutkielmassa tarkastellaan, millaisia tulonjakovaikutuksia on liikenteen siirtymällä pois fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Tutkielma on toteutettu kirjallisuuskatsauksena, ja aineistona on pääosin käytetty vertaisarvioituja artikkeleja taloustieteen tiedejulkaisuista. Lisäksi tutkielman taustatietojen aineistoina on käytetty Tilastokeskuksen ja ympäristö- sekä liikenne- ja viestintäministeriön tiedotteita. Tutkielma on jaettu kolmeen osioon, joista ensimmäisessä käsitellään liikenteen päästöohjauksen taustaa ja sitä, mitä liikennesektorin energiasiirtymällä tarkoitetaan. Toisessa osioissa käsitellään liikenteen päästöohjauskeinojen tulonjakovaikutuksia ja energiasiirtymän vaikutuksia eri kotitalouksiin. Kolmannessa osiossa käsitellään eri tulojen kierrättämisen keinojen vaikutuksia ja muita oikeudenmukaisen energiasiirtymän toteuttamisen keinoja.
Tutkielman teoreettinen tausta on ympäristötaloustieteen teoria ympäristöulkoisvaikutusten korjaamisesta julkisen vallan keinoin. Tutkielmassa tarkastellaan hinta- ja määräperusteisia keinoja, kuten verotusta ja tukia. Lisäksi teoreettista taustaa luo kaksoishyötyhypoteesi, jolla tarkoitetaan päästöhinnoittelun avulla saavutettavaa kaksoishyötyä taloudellisesta kasvusta ja ympäristöhaittojen pienentämisestä.
Tutkielman perusteella päästöohjauskeinojen kustannukset jakautuvat eri tavalla kotitalouksille niin alueellisesti kuin tuloryhmittäin. Energiasiirtymä liikennesektorilla voi myös syventää regressiivisiä tulonjakovaikutuksia, sillä uusien teknologioiden käyttöönotto on suositumpaa suurituloisilla kotitalouksilla. Kustannusten epätasaiseen jakautumiseen julkinen valta voi vaikuttaa esimerkiksi päästöohjauskeinojen kohdistamisella ja ohjauskeinoilla kerättyjen verotulojen käytöllä. Ympäristöverolla kerättyjen verotulojen avulla on mahdollista kompensoida kotitalouksia, jos päästöhinnoittelun taakka kohdistuu liian suurena osalle kotitalouksista. Päästöohjauksen suunnittelussa keskeistä on tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden välinen tasapaino.