Varhaiskasvatuksen työtiimin vuorovaikutussuhteiden yhteys sosiaaliseen työhyvinvointiin: Varhaiskasvatuksen opettajien näkemyksiä

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää varhaiskasvatuksen opettajien näkemyksiä tiimin vuorovaikutussuhteiden yhteydestä sosiaaliseen työhyvinvointiin. Varhaiskasvattajien hyvinvointi on tiiviisti kytköksissä varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan laatuun. Hyvinvointiin vaikuttavat moninaiset tekijät, joista erityisen tärkeänä nähdään vuorovaikutussuhteet. Erityisesti varhaiskasvatuksessa, missä tiimityöskentely on keskeistä, korostuu henkilöstön välinen vuorovaikutus. Tutkimus pyrki selvittämään miten työtiimin vuorovaikutussuhteet ovat yhteydessä sosiaaliseen työhyvinvointiin ja minkälaisin keinoin varhaiskasvatuksen työntekijät pystyvät tukemaan yksilön ja tiimin sosiaalista työhyvinvointia. Tutkimus toteutettiin käyttäen laadullista tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineisto hankittiin haastattelemalla kymmentä varhaiskasvatuksen opettajana työskentelevää henkilöä, jotka työskentelivät kahdessa eri varhaiskasvatusyksikössä. Molemmat haastattelut toteutettiin ryhmähaastatteluna. Aineisto analysoitiin käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Analyysin tukena hyödynnettiin Atlas.ti -ohjelmistoa, jonka avulla muodostettiin pää- ja alateemat tutkimuskysymyskohtaisesti. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että varhaiskasvatuksen työtiimin vuorovaikutussuhteilla on merkittävä rooli työntekijöiden sosiaalisessa työhyvinvoinnissa. Tulosten mukaan vuorovaikutussuhteisiin vaikuttavat moninaiset tekijät, joista keskeisinä korostuu vuorovaikutussuhteiden pysyvyys ja ajalliset haasteet, etäisyyden ja läheisyyden hallinta sekä ammatilliset roolit ja työnjako. Nämä tekijät vaikuttavat joko edistävästi tai heikentävästi työntekijöiden kokemaan työhyvinvointiin, ja niiden vaikutus riippuu työntekijän subjektiivisesta kokemuksesta. Tulokset osoittavat, että sosiaalisen työhyvinvoinnin edistäminen vaatii kattavaa lähestymistapaa ja yhteistyötä eri tahojen välillä. Työhyvinvoinnin edistämisessä korostui erityisesti johtajuus, vastuunjako ja henkilöstön sisäiset motivaatiotekijät.