Betonipintojen jälkityön resurssoinnin kehittäminen kerrostalokohteessa
Ojala, Joel (2024)
Ojala, Joel
2024
Rakennustekniikan kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Civil Engineering
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-05-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202405186010
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202405186010
Tiivistelmä
Tässä kandidaatintyössä tutkittiin betonipintojen jälkityön resurssointia ja etsittiin kehityskohteita urakan tuotannollistaloudellisen tehokkuuden kehittämiseksi. Työn alussa työvaiheen taustat ja vaiheet esiteltiin alan kirjallisuuden lähteiden avulla. Lisäksi teoriaosuudessa paneuduttiin siihen, mitä tuotannollistaloudellinen tehokkuus pitää sisällään, ja mitkä asiat tukevat sitä rakennusprojektissa.
Työssä lähdettiin selvittämään, miten työvaiheen resurssit olivat jakautuneet kahdessa kerrostalokohteessa, joista toisessa oli ontelolaattavälipohjat ja toisessa paikallavaletut. Työmaiden laskujen liitteenä lähetetyistä mittapöytäkirjoista kerätyt urakkaan käytetyt työtunnit tilastoitiin taulukoihin. Tämän jälkeen taulukot muotoiltiin edelleen havainnollistaviksi kaavioiksi, joista pystyttiin tarkastelemaan resurssien jakautumista.
Tuloksena saatiin muun muassa, että paikallavaletussa kohteessa hiontatyöt vaativat enemmän resursseja kuin ontelolaattakohteessa. Paikallavaletuista välipohjista muodostuvassa kohteessa hiontatyöt vaativat jopa 41 % kohteen betonipintojen jälkitöiden resursseista. Lisäksi huomattiin, että ontelolaattatalossa oikaisutyöt vievät suhteessa paljon enemmän resursseja kuin paikallavaletuista välipohjista muodostuvassa kohteessa. Tilastojen pohjalta saatuja tietoja täydennettiin kyseisten työmaiden toimihenkilöiden haastatteluilla. Haastatteluilla päästiin perehtymään työtuntimäärien taustalla piileviin syihin.
Työmaiden tilastojen ja haastattelujen perusteella muodostettiin johtopäätökset työvaiheen resurssien jakautumisesta. Kun tietoja täydennettiin alan kirjallisuudesta poimituilla tiedoilla, pystyttiin muodostamaan johtopäätökset työvaiheen kehityskohdista ja laatimaan kehitysehdotukset työvaiheen resurssoinnin kehittämiseksi. Urakan kehitysehdotuksina ehdotettiin vähentää IT-betonilla valettujen betonielementtien hiomista, koska kyseisten elementtien pinnassa ei ole pinnoitteen tartuntaa heikentävää sementtiliimakerrosta. Lisäksi ehdotettiin siirtymistä laskutustyömuodosta tavoitehintaurakkaan. Näiden lisäksi suositeltiin hyödyntämään työvaiheen suunnittelussa tehtäväsuunnitelmaa sekä varmistamaan työnjohdon resurssien riittävyys kiinnittämällä hankkeen sisätöistä vastuussa oleva työnjohtaja työmaalle ennen betonipintojen jälkitöiden alkua.
Jatkotutkimuksina ehdotetaan tutkittavan betonielementtipintojen sementtiliiman poistamista tehtailla sekä siitä aiheutuvia kustannusvaikutuksia. Tämän lisäksi ehdotetaan tutkittavan, miten työvaiheen kehittämiseksi ehdotetut toimenpiteet vaikuttavat työvaiheeseen käytettyjen resurssien määrään sekä laadulliseen lopputulokseen.
Työssä lähdettiin selvittämään, miten työvaiheen resurssit olivat jakautuneet kahdessa kerrostalokohteessa, joista toisessa oli ontelolaattavälipohjat ja toisessa paikallavaletut. Työmaiden laskujen liitteenä lähetetyistä mittapöytäkirjoista kerätyt urakkaan käytetyt työtunnit tilastoitiin taulukoihin. Tämän jälkeen taulukot muotoiltiin edelleen havainnollistaviksi kaavioiksi, joista pystyttiin tarkastelemaan resurssien jakautumista.
Tuloksena saatiin muun muassa, että paikallavaletussa kohteessa hiontatyöt vaativat enemmän resursseja kuin ontelolaattakohteessa. Paikallavaletuista välipohjista muodostuvassa kohteessa hiontatyöt vaativat jopa 41 % kohteen betonipintojen jälkitöiden resursseista. Lisäksi huomattiin, että ontelolaattatalossa oikaisutyöt vievät suhteessa paljon enemmän resursseja kuin paikallavaletuista välipohjista muodostuvassa kohteessa. Tilastojen pohjalta saatuja tietoja täydennettiin kyseisten työmaiden toimihenkilöiden haastatteluilla. Haastatteluilla päästiin perehtymään työtuntimäärien taustalla piileviin syihin.
Työmaiden tilastojen ja haastattelujen perusteella muodostettiin johtopäätökset työvaiheen resurssien jakautumisesta. Kun tietoja täydennettiin alan kirjallisuudesta poimituilla tiedoilla, pystyttiin muodostamaan johtopäätökset työvaiheen kehityskohdista ja laatimaan kehitysehdotukset työvaiheen resurssoinnin kehittämiseksi. Urakan kehitysehdotuksina ehdotettiin vähentää IT-betonilla valettujen betonielementtien hiomista, koska kyseisten elementtien pinnassa ei ole pinnoitteen tartuntaa heikentävää sementtiliimakerrosta. Lisäksi ehdotettiin siirtymistä laskutustyömuodosta tavoitehintaurakkaan. Näiden lisäksi suositeltiin hyödyntämään työvaiheen suunnittelussa tehtäväsuunnitelmaa sekä varmistamaan työnjohdon resurssien riittävyys kiinnittämällä hankkeen sisätöistä vastuussa oleva työnjohtaja työmaalle ennen betonipintojen jälkitöiden alkua.
Jatkotutkimuksina ehdotetaan tutkittavan betonielementtipintojen sementtiliiman poistamista tehtailla sekä siitä aiheutuvia kustannusvaikutuksia. Tämän lisäksi ehdotetaan tutkittavan, miten työvaiheen kehittämiseksi ehdotetut toimenpiteet vaikuttavat työvaiheeseen käytettyjen resurssien määrään sekä laadulliseen lopputulokseen.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8381]