Conceptualizing the Challenges in Implementation of Mutual Recognition Arrangements (MRAs) on Professional Service Suppliers of Association of Southeast Asian Nations (ASEAN) : Case Study of Indonesia

Abstract

Kaakkois-Aasian maiden liiton (ASEAN) ammattipalvelujen tarjoajia koskevien keskinäisen tunnustamisen järjestelyjen (MRA) toteuttaminen on tarkoitettu helpottamaan ammattilaisten liikkumista ASEANin jäsenvaltioiden välillä. Liikkumisen tarkoituksena on ASEANin talousyhteisön integroitumisen ja yhtenäisen talouden tavoitteen saavuttaminen. Jäsenvaltioiden järjestelyjen toteutuksessa näkyy rajoitteita, jotka sisältävät muun muassa välineiden puutetta jäsenvaltioiden noudattamisen varmistamiseksi sekä jäsenvaltioiden taipumusta asettaa kansalliset edut ensisijalle. Vaikka onkin tunnistettu rajoitteet, jotka liittyvät epäselvyyden ja konfliktien yleisyyteen sopimusten toteutuksessa, tutkimuksissa puuttuu käsitteellinen soveltaminen jäsenvaltioiden kohtaamien rajoitteiden tarkasteluun.

Tämä tutkimus tarjoaa teoreettisen käsitteen alueellisten sopimusten toteutuksen rajoitteiden tarkasteluun, joka koskee paitsi hallinnollisia myös poliittisia näkökohtia. Hyödyntämällä teoreettisia viitekehyksiä politiikan toteuttamisesta, politiikkaprosessista, instituutioista ja hallinnoinnista, tutkimus vastasi kahteen kysymykseen: 1) Missä määrin epäselvyys ja konfliktit ovat yleisiä toteutuksessa? 2) Miten toteuttamisympäristö vaikuttaa toteutukseen? Käyttämällä laadullista tapaustutkimusmenetelmää, tutkimuksessa havaittiin, että sekä epäselvyys että konfliktit ovat yleisiä toteutuksessa Indonesiassa. Lisäksi institutionaalinen tilanne vaikeuttaa politiikan toimijoita tekemään tarvittavia parannuksia alueellisten sopimusten toteuttamisessa jäsenvaltiossa. Tutkimus ehdottaa, että alueellisten sopimusten tehokas toteuttaminen jäsenvaltioissa on todennäköisempää, kun sopimusten hyväksyntä yleisön keskuudessa on korkea. Tätä varten sopimusten positiivisten vaikutusten tiedostamista tulisi edistää julkisesti.

The implementation of Association of South-East Asian Nations (ASEAN) Mutual Recognition Arrangements (MRAs) on professional service suppliers is aimed at facilitating the movement of professionals to practise across ASEAN member states in order to achieve the objective of the ASEAN Economic Community: a highly integrated and cohesive economy. The implementation in member states demonstrates constraints that include, among others, lack of instruments to ensure the compliance of member states and the inclination of member states to make national interests the main priority. Despite recognition of constraints related to the prevalence of ambiguity and conflict in the implementation of the agreements, studies lack a conceptual application in examining the constraints faced by the member states.

The present research offers a theoretical concept in examining the implementation constraints of the regional agreements, which touches upon not only administrative aspects but also political ones. By using the underpinning theoretical frameworks for policy implementation, policymaking process, institutions, and governance, the study answered two questions: 1) to what extent are ambiguity and conflict prevalent in the implementation? 2) how does the implementing environment influence the implementation? Applying a qualitative case study method, the study found that both ambiguity and conflict are high in implementation in Indonesia. Furthermore, the institutional condition results in difficulty for policy actors to make necessary improvements in implementation of MRAs in the member state. The study proposes that effective implementation of MRAs in member states is more likely to occur when acceptance of the agreements among the public is high. To this end, public awareness of the positive effects of MRAs should be promoted.