Moralisointia ja empatiaa: Sisällönanalyysi poikkeustilakeskustelusta Helsingin Sanomien Facebook-seinällä maaliskuussa 2020
Jokinen, Jenny (2024)
Jokinen, Jenny
2024
Journalistiikan maisteriohjelma - Master's Programme in Journalism
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-06-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202405196018
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202405196018
Tiivistelmä
Tarkastelen tässä tutkielmassa Helsingin Sanomien uutisoinnin synnyttämää poikkeustilakeskustelua Facebookissa. Tarkoitukseni oli selvittää, millaisia affektiivisia ja rationalistisia elementtejä keskusteluissa esiintyi. Lisäksi yritin muodostaa käsityksen siitä, miten kommentoijat normittivat poikkeustilaa ja siitä käytävän julkisen keskustelun pelisääntöjä.
Analysoin koronaviruksen vuoksi julistetusta poikkeustilasta käytyä julkista keskustelua kolmessa Helsingin Sanomien Facebook-seinällä julkaistussa kommenttiketjussa. Maaliskuussa 2020 kerätty aineisto koostuu 461 kommentista, ja niitä on analysoitu sisällönanalyysin ja diskurssintutkimuksen keinoin.
Helsingin Sanomien Facebook-seinällä pandemian alkuvaiheessa käytyjä poikkeustilakeskusteluja leimasivat rationalistiset piirteet. Suuri osa keskusteluun osallistujista perusteli affektiivisuutta ilmentäviäkin näkemyksiään pääosin auktoriteetteihin vetoamalla tai erilaisia skenaarioita punnitsemalla. Rationalistisia perusteluja käytettiin myös monipuolisemmin kuin affektiivisia, jotka olivat lähinnä saman- tai erimielisyyden ilmauksia tai kertomuksia henkilökohtaisista kokemuksista.
Affektiivisimmin kommenteissa viitattiin terveydenhuollon toimijoihin. Näiden taustalla vaikutti noihin aikoihin laajalti vallalla olevaan huoleen terveydenhuollon kantokyvyn riittävyydestä kriisitilanteessa. Affektiiviset reaktiot kohdistuivat myös poikkeustilanormeja avoimesti rikkoviin kansalaisiin, joskin näissä kommenteissa affektiivisuuden rinnalla vedottiin tunnettuina tosiasioina pidettyihin perusteluihin sille, miksi annettuja suosituksia tulisi noudattaa.
Tulkitsin kommentoijien pitävän poikkeustilanormeja pääosin velvoittavina. Osa kommentoijista kuitenkin suhtautui poikkeustilaan myös ristiriitaisesti tai välinpitämättömästi. Heihin kohdistui poikkeustilan velvoittaviksi kokevien taholta runsaasti moralisointia, joka osassa kommenteista kärjistyi jopa nimittelyksi ja uhkailuksi.
Analysoin koronaviruksen vuoksi julistetusta poikkeustilasta käytyä julkista keskustelua kolmessa Helsingin Sanomien Facebook-seinällä julkaistussa kommenttiketjussa. Maaliskuussa 2020 kerätty aineisto koostuu 461 kommentista, ja niitä on analysoitu sisällönanalyysin ja diskurssintutkimuksen keinoin.
Helsingin Sanomien Facebook-seinällä pandemian alkuvaiheessa käytyjä poikkeustilakeskusteluja leimasivat rationalistiset piirteet. Suuri osa keskusteluun osallistujista perusteli affektiivisuutta ilmentäviäkin näkemyksiään pääosin auktoriteetteihin vetoamalla tai erilaisia skenaarioita punnitsemalla. Rationalistisia perusteluja käytettiin myös monipuolisemmin kuin affektiivisia, jotka olivat lähinnä saman- tai erimielisyyden ilmauksia tai kertomuksia henkilökohtaisista kokemuksista.
Affektiivisimmin kommenteissa viitattiin terveydenhuollon toimijoihin. Näiden taustalla vaikutti noihin aikoihin laajalti vallalla olevaan huoleen terveydenhuollon kantokyvyn riittävyydestä kriisitilanteessa. Affektiiviset reaktiot kohdistuivat myös poikkeustilanormeja avoimesti rikkoviin kansalaisiin, joskin näissä kommenteissa affektiivisuuden rinnalla vedottiin tunnettuina tosiasioina pidettyihin perusteluihin sille, miksi annettuja suosituksia tulisi noudattaa.
Tulkitsin kommentoijien pitävän poikkeustilanormeja pääosin velvoittavina. Osa kommentoijista kuitenkin suhtautui poikkeustilaan myös ristiriitaisesti tai välinpitämättömästi. Heihin kohdistui poikkeustilan velvoittaviksi kokevien taholta runsaasti moralisointia, joka osassa kommenteista kärjistyi jopa nimittelyksi ja uhkailuksi.