Suomalaisten luottamus tieteeseen: määrällinen analyysi tietolähteistä

Abstract

Luottamus tieteeseen on merkittävä yhteiskunnan toimintaan vaikuttava ilmiö, sillä tiede pystyy tarjoamaan tietoa, jota yksilöiden olisi mahdotonta kerätä tai varmentaa yksin. Kun yhteiskunnassa vallitsee yleinen luottamus tiedettä kohtaan, sen tuottamaa tietoa on perusteltua käyttää yhteiskunnan päätöksenteon tukena. Tutkimus täydentää tiedebarometrien avulla Suomessa tehtyä luottamukseen tieteeseen liittyvää tutkimusta selvittämällä, onko tieteestä ja tutkimuksesta saadun tiedon lähteillä yhteyttä luottamukseen tieteeseen. Tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita erityisesti sosiaalisen median käytön tietolähteenä yhteydestä luottamuksen tieteeseen. Aiemmassa kirjallisuudessa on raportoitu sosiaalisen median käytön ja sieltä saadun tiedon vahvistavan luottamusta tieteeseen. Toisaalta sosiaalisen median käytön ongelmat ovat olleet tutkimuskirjallisuudessakin yhä enenevissä määrin esillä. Kaikki sosiaalisen median käytön vaikutukset eivät siis ole positiivisia. Tämä tutkimus avaa aihetta ensimmäistä kertaa suomalaisella aineistoilla.

Tutkimuksen aineistona on vuoden 2022 tiedebarometri, joka on saatu käyttöön Tietoarkistolta. Aineisto on Tieteen tiedotus ry:n julkaisema kvantitatiivinen aineisto, jota tutkimuksessa analysoidaan kvantitatiivisesti. Tutkimuksessa analyysimenetelminä käytetään ristiintaulukointia, yksisuuntaista varianssianalyysiä sekä kovarianssianalyysiä. Tutkimuksen selittävinä muuttujina ovat kaksi tieteestä ja tutkimuksesta saadun tiedon lähdettä kuvaavaa muuttujaa. Tutkimuksen selitettävä muuttuja taas on luottamusta tieteeseen kuvaava summamuuttuja, joka on muodostettu kahdeksasta luottamuksen tieteeseen eri osa-alueita kuvaavasta muuttujasta. Kovarianssi-analyysissä kovariaatteina, eli vakioitavina muuttujina ovat ikä, sukupuoli, vasemmisto-oikeisto suuntautuneisuus sekä talouden bruttovuositulot.

Tutkimuksen perusteella tieteestä ja tutkimuksesta saadun tiedon lähteillä on tilastollisesti merkitsevä yhteys luottamukseen tieteeseen. Eniten tieteeseen luottavat saavat tietonsa tieteestä ja tutkimuksesta kirjallisuudesta ja ulkopuolisista organisaatioista. Näistä lähteistä tiedon saaminen vaatii usein motivaatiota sekä kiinnostusta tiedettä ja tutkimusta kohtaan. Seuraavaksi eniten tutkimuksen perusteella tieteeseen luottavat perinteistä mediaa tietolähteenään käyttävät, joiden luottamus tiedettä kohtaan on vielä varsin korkea. Selkeästi näitä vähemmän tieteeseen luottavat sosiaalista mediaa tietolähteenään käyttävät. Tutkimuksen perusteella sosiaalisen median käyttö tietolähteenä ei ole yhteydessä suurempaan luottamukseen tieteeseen. Selkeästi vähiten, paljon sosiaalisesta mediasta tietonsa saavia vähemmän, tieteeseen luottivat tutkimuksen perusteella kuitenkin henkilöt, jotka eivät hae tietoa tieteestä tai tutkimuksesta.