Tukitoimivalikko -työkalun käyttö arvioinnin ja kehittämisen välineenä varhaiskasvatuksen tiimityössä
Remes, Saija (2024)
2024
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma, varhaiskasvatus - Master´s Programme in Educational Studies, Early Childhood Education
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-06-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202405206069
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202405206069
Tiivistelmä
Tutkimuksessani perehdyn varhaiskasvatuksen arviointiin ja kehittämiseen tarkastelemalla Tukitoimivalikko nimisen työkalun käyttökokemuksia. Työkalu on kehitetty varhaiskasvatuksen kolmiportaisen tuen toteuttamisen arviointia ja kehittämistä varten. Suomessa varhaiskasvatuksen arviointi keskittyy pedagogiikan arviointiin noudattaen kehittävän arvioinnin tapaa, jossa arviointi yhdistyy kehittämisen prosessiin. Vaikka varhaiskasvatuksen järjestäjän tulee lain mukaan arvioida toimintaa, ei tapaa arvioinnin tekemiselle ole määritelty.
Varhaiskasvatus perustuu kansalliseen, kunnalliseen sekä lapsikohtaiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Näistä lapsikohtainen suunnitelma on osa pedagogista dokumentointia. Varhaiskasvatusta toteutetaan moniammatillisissa tiimeissä, joiden on otettava huomioon uudistetussa varhaiskasvatuslaissa määritellyt kolmiportaisen tuen tasot; yleinen, tehostettu ja erityinen tuki.
Ensimmäisenä tutkimuskysymyksenäni on, miten varhaiskasvatuksen tiimit ovat hyödyntäneet Tukitoimivalikko -työkalua ja millaisia seurauksia työkalun käytöllä on ollut kolmiportaisen tuen soveltamiseen. Toisena tutkimuskysymyksenä on, millaisia haasteita työkalun käyttöön on liittynyt.
Teoreettisena viitekehyksenä käytetään varhaiskasvatuksen arvioinnin, moniammatillisen tiimityön sekä mikropolitiikan tutkimusta. Varhaiskasvatuksen työorganisaatiot lähestyvät monialaista yhteistyötä. Tämä haastaa tiimejä kehittämisen ja arvioinnin jatkumoon. Mikropolitiikka puolestaan voidaan nähdä vallankäyttönä, joka kohdistuu tiimiin organisaation tasolta tai ilmenee tiimin sisällä.
Laadullisen tutkimukseni aineisto koostuu 12 teemahaastattelusta. Aineistoa analysoitiin aineistolähtöisesti diskurssianalyysin innoittamana, keskittyen haastateltavien havaintoihin työkalun käyttökokemuksista, joiden perusteella muodostui viisi teemaa.
Tutkimukseni keskeisiä tuloksia ovat työkalun käytön seuraukset varhaiskasvatuksen arjessa. Se tuo esiin tiimin arjessa jo toimivia käytäntöjä ja selkeyttää kehittämistavoitteiden asettamista, ohjaa varhaiskasvatussuunnitelmien kirjaamista, mahdollistaa keskustelua tiimissä sekä yhtenäistää varhaiskasvatusta kuntatasolla. Lisäksi pohdin työkalun käytön haasteita, kuten ajankäyttö ja käytön velvoittavuus. Analyysin johtopäätöksissä teemat yhdistetään ilmiöihin; tiimin kehittävä arviointi, yhdenvertainen varhaiskasvatus, pedagoginen dokumentointi sekä pedagoginen keskustelu.
Tutkimukseni pohdinnassa peilaan onnistumisten ja palautteen antamisen, yhdenvertaisen varhaiskasvatuksen, kolmiportaisen tuen dokumentoinnin ja mikropolitiikan keskustelua avaavan roolin kokonaisuuksia aikaisempaan tutkimukseen.
Varhaiskasvatus perustuu kansalliseen, kunnalliseen sekä lapsikohtaiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Näistä lapsikohtainen suunnitelma on osa pedagogista dokumentointia. Varhaiskasvatusta toteutetaan moniammatillisissa tiimeissä, joiden on otettava huomioon uudistetussa varhaiskasvatuslaissa määritellyt kolmiportaisen tuen tasot; yleinen, tehostettu ja erityinen tuki.
Ensimmäisenä tutkimuskysymyksenäni on, miten varhaiskasvatuksen tiimit ovat hyödyntäneet Tukitoimivalikko -työkalua ja millaisia seurauksia työkalun käytöllä on ollut kolmiportaisen tuen soveltamiseen. Toisena tutkimuskysymyksenä on, millaisia haasteita työkalun käyttöön on liittynyt.
Teoreettisena viitekehyksenä käytetään varhaiskasvatuksen arvioinnin, moniammatillisen tiimityön sekä mikropolitiikan tutkimusta. Varhaiskasvatuksen työorganisaatiot lähestyvät monialaista yhteistyötä. Tämä haastaa tiimejä kehittämisen ja arvioinnin jatkumoon. Mikropolitiikka puolestaan voidaan nähdä vallankäyttönä, joka kohdistuu tiimiin organisaation tasolta tai ilmenee tiimin sisällä.
Laadullisen tutkimukseni aineisto koostuu 12 teemahaastattelusta. Aineistoa analysoitiin aineistolähtöisesti diskurssianalyysin innoittamana, keskittyen haastateltavien havaintoihin työkalun käyttökokemuksista, joiden perusteella muodostui viisi teemaa.
Tutkimukseni keskeisiä tuloksia ovat työkalun käytön seuraukset varhaiskasvatuksen arjessa. Se tuo esiin tiimin arjessa jo toimivia käytäntöjä ja selkeyttää kehittämistavoitteiden asettamista, ohjaa varhaiskasvatussuunnitelmien kirjaamista, mahdollistaa keskustelua tiimissä sekä yhtenäistää varhaiskasvatusta kuntatasolla. Lisäksi pohdin työkalun käytön haasteita, kuten ajankäyttö ja käytön velvoittavuus. Analyysin johtopäätöksissä teemat yhdistetään ilmiöihin; tiimin kehittävä arviointi, yhdenvertainen varhaiskasvatus, pedagoginen dokumentointi sekä pedagoginen keskustelu.
Tutkimukseni pohdinnassa peilaan onnistumisten ja palautteen antamisen, yhdenvertaisen varhaiskasvatuksen, kolmiportaisen tuen dokumentoinnin ja mikropolitiikan keskustelua avaavan roolin kokonaisuuksia aikaisempaan tutkimukseen.