Miksi koronarokotteita ei riittänyt kaikille? : Kansainvälisen poliittisen talouden rakenteiden vaikutus COVAX-mekanismiin

Abstract

COVID-19-pandemialla oli pitkäaikaisia terveydellisiä, poliittisia ja sosio-ekonomisia vaikutuksia. Ne eivät kuitenkaan koskettaneet kaikkia samalla tavalla. Rokotteet jakautuivat epätasaisesti valtioiden välillä. Annosten saatavuudesta tuli tärkeä kysymys korkean tason politiikassa. Tätä tasapainottamaan luotiin COVAX-mekanismi, jonka pyrkimyksenä oli edistää COVID-19-rokotteiden oikeudenmukaista jakoa. Annosten hankkiminen oli kuitenkin hidasta, ja suurin osa niistä saatiin lahjoituksina korkean tulotason mailta. Tutkielmassa vastataan seuraavaan tutkimuskysymykseen: ’’Miksi COVID-19-rokotteiden hankinta COVAX-yhteistyömekanismille oli hidasta vuonna 2021, suhteessa rokotteiden markkinasaatavuuteen ja akuuttiin terveysuhkaan?’’

Kysymykseen vastataan sisällönanalyysin keinoin asiantuntijahaastatteluista, raporteista, tilastoista, kannanotoista, puheista, uutisista ja aiemmasta tutkimuksesta koostuvan aineiston avulla. Siinä analysoidaan myös, miten Susan Strangen määrittelemät kansainvälisen poliittisen talouden rakenteet, tuotanto, tieto, rahoitus ja turvallisuus sekä niiden kytkökset vaikuttivat rokotteiden tuotantoon ja saatavuuteen. Lisäksi pohditaan, miten ne mahdollistivat ja toisaalta rajoittivat osapuolten toimintaa. Tutkielmassa esitetään myös kysymys: kuka hyötyi eniten tilanteesta?

Koronarokotteiden tuotannon rakenteessa rokotevalmistamisen maantieteellisen diversiteetin puute hidasti olennaisesti COVAXin kykyä hankkia rokotteita. COVAXin rokoteportfolio vuonna 2021 koostui enimmäkseen länsimaissa valmistetuista rokotteista.

Korkean tulotason maiden positio turvallisuusrakenteessa mahdollisti niille rokotenationalistiset toimet. Vaikka COVAX globaalina mekanismina osaltaan haastoi tätä asetelmaa, se ei odotettavasti pystynyt muuttamaan valtioihin perustuvaa turvallisuuden rakennetta. Korkean tulotason maat pystyivät eväämään globaalilta etelältä mahdollisuuden tarjota turvallisuutta kansalaisilleen. Vahvemmat valtiot eivät kuitenkaan voi hallita rakennetta täysin. Niiden toimet kohtasivat paljon vastustusta. On nähtävissä, että rokotenationalismi aiheutti pitkäaikaisen loven korkean sekä matala ja keskitulotason maiden diplomaattisiin suhteisiin.

Uusliberalismi vaikuttaa läpileikkaavasti kaikkiin rakenteisiin. Siihen liittyvän rahoituksellistumisen myötä rahoitusmarkkinat, -instituutiot ja -eliitit ovat saaneet enemmän valtaa talouspolitiikassa. Osakeyhtiönä rokotevalmistajien ensisijainen tarkoitus on tuottaa voittoa omistajilleen. Poliittisten päättäjien uusliberalistinen konsensus ja yritysten hyvät yhteydet heihin ovat mahdollistaneet voiton maksimoinnin. Kansainvälisen verotusjärjestelmän aukot heikentävät globaalin etelän kykyä tarjota kansalaisilleen turvaa, vapautta, oikeudenmukaisuutta ja vaurautta. Dominoivat yritykset hyötyivät eniten tilanteesta, kun ne saivat tilaisuuden kartuttaa suuria rahallisia voittoja.

Tiedon rakenteessa IP-oikeuksien vahvaa suojaa perustellaan sillä, että innovaatioita ei olisi rahallisesti kannattavaa tuottaa ilman sitä, ja keksintöjä syntyisi vähemmän. Ajatus perustuu kapeakatseiseen näkemykseen ihmisyyden luonteesta. Ihmiset nähdään taloudellisina etuja maksimoivina rationaalisina toimijoina, jotka pitävät vaurautta kaikkein tavoiteltavampana arvona. Tiedon rakenteessa ei tapahtunut muutoksia tämän osalta.

Globaalin etelän tulee kehittää omaa rokotetuotantoa ja globaalin pohjoisen tulee tukea tätä, jotta annokset jakautuisivat tasaisemmin seuraavassa pandemiassa. Muutoksia tarvitaan myös globaaleihin tuotannon, vaihtokaupan ja jakamisen järjestelmien heijastamiin arvoihin. Aiheesta tarvitaan lisää monitieteellistä tutkimusta.