When /'feɪθ/ becomes /'feɪt/: Realizations of Dental Fricatives and Plosives in Two Academic Finnish EFL Speaker Groups
Cavén, Assi (2024)
Cavén, Assi
2024
Englannin kielen, kirjallisuuden ja kääntämisen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in English Language, Literature and Translation
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-05-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202405206040
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202405206040
Tiivistelmä
Tämän kandidaatintyön tavoitteena on tarkastella englannin dentaalifrikatiivien /ð/ ja /θ/ sekä klusiilien /t/ ja /d/ toteutumista kahden suomalaisen ja englantia vieraana kielenä puhuvan, kolmannella asteella opiskelevan ryhmän keskuudessa. Tutkielma keskittyy voice onset time (VOT) -arvoihin, eli soinnin alkamisaikoihin englannin /t/ ja /d/ klusiilien tuottamisessa sekä soinnin, soinnittomuuden ja korvaavien äänteiden havaitsemiseen englannin dentaalifrikatiivien /ð/ ja /θ/ tuottamisessa.
Koska vertailtavien ryhmien taitotasot englannissa ovat erilaiset, tämä tutkimus pyrkii tarkastelemaan, miten englannin pääaineopiskelijoiden ja teknillisten alojen opiskelijoiden tuottamat äänteet eroavat toisistaan sekä tavoitekielen äännejärjestelmän mukaisista klusiili- ja frikatiiviäänteistä. Toinen tavoite on tunnistaa ja ymmärtää kohdeäänteiden tilalla käytettyjä korvaavia äänteitä.
Tutkimusaineisto kerättiin nauhoittamalla molempien opiskelijaryhmien edustajia. Nauhoituksissa osallistujat tekivät ääntämiskokeen (kts. Appendix 1), jossa kohdeäänteet esiintyivät kolmessa fonotaktisessa positiossa (sanan alussa, sanan keskellä, sanan lopussa) niin yksittäin lausuttuina sanoina kuin katkeamattomassa puheessa. Tämän lisäksi osallistujat täyttivät kielellistä taustaansa kartoittavan kyselyn. Klusiiliäänteiden VOT -arvot ja frikatiivien soinnillisuus analysoitiin Praat -ohjelmalla.
Tulokset osoittavat merkittäviä ääntämiseroja englannin pääaineopiskelijoiden sekä teknillisten alojen opiskelijoiden välillä. Tutkituista äänteistä soinnillinen dentaalifrikatiivi /ð/ tuottaa eniten ääntämisvaikeuksia: vain 62,5% kaikista soinnillisista dentaalifrikatiiveista on lausuttu tavoitekielen äännejärjestelmän mukaisesti, kun taas soinnittomien dentaalifrikatiivien sama arvo on 77%. Soinnillinen frikatiivi /ð/ on korvattu useimmiten sen soinnittomalla vastaparilla /θ/ mutta /θ/ -äännettä ei yleensä ole korvattu sen soinnillisella vastineella. Molempia äänteitä on korvattu klusiililla /t/, aspiraatiolla sekä ilman, klusiililla /d/ sekä hipaisuäänteellä /t̬/. Klusiiliäänteiden VOT -arvot vaihtelevat ryhmien välillä. Englannin pääaineopiskelijat tuottavat /d/ -äänteen johdonmukaisemmin siinä missä teknillisten alojen pääaineopiskelijat /t/ -äänteen.
Vaikka tämä tutkimus on rajallinen, sen tulokset kannustavat kiinnittämään vieraan kielen ääntämisessä enemmän huomiota segmentaaliseen tasoon, yksittäisiin äänteisiin sekä minimipareihin. Tulevaisuudessa tämänkaltainen tutkimus olisi arvokasta tehdä isommalla otannalla keskittyen esimerkiksi identiteetin, sukupuolen tai ympäristön vaikutukseen englannin ääntämisessä.
Koska vertailtavien ryhmien taitotasot englannissa ovat erilaiset, tämä tutkimus pyrkii tarkastelemaan, miten englannin pääaineopiskelijoiden ja teknillisten alojen opiskelijoiden tuottamat äänteet eroavat toisistaan sekä tavoitekielen äännejärjestelmän mukaisista klusiili- ja frikatiiviäänteistä. Toinen tavoite on tunnistaa ja ymmärtää kohdeäänteiden tilalla käytettyjä korvaavia äänteitä.
Tutkimusaineisto kerättiin nauhoittamalla molempien opiskelijaryhmien edustajia. Nauhoituksissa osallistujat tekivät ääntämiskokeen (kts. Appendix 1), jossa kohdeäänteet esiintyivät kolmessa fonotaktisessa positiossa (sanan alussa, sanan keskellä, sanan lopussa) niin yksittäin lausuttuina sanoina kuin katkeamattomassa puheessa. Tämän lisäksi osallistujat täyttivät kielellistä taustaansa kartoittavan kyselyn. Klusiiliäänteiden VOT -arvot ja frikatiivien soinnillisuus analysoitiin Praat -ohjelmalla.
Tulokset osoittavat merkittäviä ääntämiseroja englannin pääaineopiskelijoiden sekä teknillisten alojen opiskelijoiden välillä. Tutkituista äänteistä soinnillinen dentaalifrikatiivi /ð/ tuottaa eniten ääntämisvaikeuksia: vain 62,5% kaikista soinnillisista dentaalifrikatiiveista on lausuttu tavoitekielen äännejärjestelmän mukaisesti, kun taas soinnittomien dentaalifrikatiivien sama arvo on 77%. Soinnillinen frikatiivi /ð/ on korvattu useimmiten sen soinnittomalla vastaparilla /θ/ mutta /θ/ -äännettä ei yleensä ole korvattu sen soinnillisella vastineella. Molempia äänteitä on korvattu klusiililla /t/, aspiraatiolla sekä ilman, klusiililla /d/ sekä hipaisuäänteellä /t̬/. Klusiiliäänteiden VOT -arvot vaihtelevat ryhmien välillä. Englannin pääaineopiskelijat tuottavat /d/ -äänteen johdonmukaisemmin siinä missä teknillisten alojen pääaineopiskelijat /t/ -äänteen.
Vaikka tämä tutkimus on rajallinen, sen tulokset kannustavat kiinnittämään vieraan kielen ääntämisessä enemmän huomiota segmentaaliseen tasoon, yksittäisiin äänteisiin sekä minimipareihin. Tulevaisuudessa tämänkaltainen tutkimus olisi arvokasta tehdä isommalla otannalla keskittyen esimerkiksi identiteetin, sukupuolen tai ympäristön vaikutukseen englannin ääntämisessä.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8800]