Järjestelmäintegraatioiden toteuttaminen palveluna
Mikkola, Tommi (2024)
Mikkola, Tommi
2024
Tietojohtamisen DI-ohjelma - Master's Programme in Information and Knowledge Management
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-06-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202405196011
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202405196011
Tiivistelmä
Viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana yritysten toimintaympäristöt ovat monimutkaistuneet huomattavasti erityisesti tuotevalikoiman laajenemisen, markkinoiden globalisoitumisen sekä liiketoimintaympäristöjen nopeiden muutosten myötä. Tämä kehitys vaatii yrityksiltä jatkuvasti suurempaa ketteryyttä ja reagointikykyä. Yksi lähestymistapa näiden haasteiden kohtaamiseen on integraatioiden tehokas hyödyntäminen, eli järjestelmien välisten yhteyksien kehittäminen. Tämä mahdollistaa niiden saumattoman tiedonkulun ja yhteistoiminnan, mikä parantaa myös liiketoimintaprosessien tehokkuutta sekä yrityksen operatiivista suorituskykyä. Vaikka integraatiot tarjoavatkin tehokkaita ratkaisuja, niiden toteuttaminen ei ole kuitenkaan helppoa. Niiden monimutkaisen luonteen vuoksi integraatioprojekteihin liittyy suuri epäonnistumisriski. Ne vaativat huolellista suunnittelua, resurssien oikeaa kohdentamista sekä jatkuvaa ylläpitoa, jotta voidaan mahdollistaa kestävien ja yrityksen liiketoiminnan tarpeita tukevien ratkaisujen toteuttamisen.
Tämä tutkimus käsittelee integraatiopalveluita, vastaten kohdeorganisaatiossa tunnistettuun ongelmaan: selkeän integraatioprosessin mallin puuttuminen, joka tukisi integraatioiden sujuvaa ja kestävää toteuttamista. Tutkimuksella on kaksi päätavoitetta: Ensimmäisenä auttaa integraatiopalveluita ostavia organisaatioita ymmärtämään paremmin integraatioprosessin vaiheita, jolloin ne voivat osallistua projekteihin proaktiivisemmin. Toiseksi tunnistaa integraatioprosessin yleisimmät haasteet ja tarjota käytännönläheisiä keinoja niiden ennakointiin ja hallintaan. Tutkimuksen tulokset ovat hyödyllisiä niin asiakkaiden että palveluntarjoajien toiminnan kehittämiseen ja heidän välisen yhteistyön parantamiseen.
Tutkimus on jaettu kahteen osaan: ensin rakennetaan kirjallisuuden pohjalta teoreettinen viitekehys tutkittavasta aiheesta, jonka jälkeen toteutetaan empiirinen tutkimus, mikä perustuu tapaustutkimukseen. Se sisältää haastatteluja, joissa haastatellaan sekä integraatiotoimittajan että asiakkaan asiantuntijoita. Empiiriset tulokset peilataan teoreettiseen viitekehykseen mikä mahdollistaa tutkimuksen tulosten syvemmän ymmärtämisen ja vertailun olemassa olevaan tietämykseen.
Tulokset osoittavat, että onnistunut integraatioprosessi edellyttää selkeää omistajuutta, yritysarkkitehtuurin sekä liiketoimintaprosessien syvällistä ymmärtämistä, läpinäkyvää kommunikaatiota sekä tiivistä yhteistyötä asiakkaan ja toimittajan välillä. Yleisimmät haasteet liittyvät integraatioiden aliarviointiin, puutteelliseen yritysarkkitehtuurin ja dokumentaation hallintaan, resurssien riittävyyteen sekä toimijoiden välisiin kommunikaatio-ongelmiin. Lopuksi tutkimus osoittaa, että integraatiokokonaisuudet ovat monimutkaisia ja organisaatiokohtaisia, sisältäen useita erilaisia sidosryhmiä ja järjestelmiä, joilla kaikilla on omat roolinsa. Integraatioita ei tulisi kohdella vain teknisinä toteutuksina, vaan niitä tulisi lähestyä kokonaisvaltaisesti, ottaen huomioon liiketoiminnan tarpeet, yritysarkkitehtuuri, ihmiset ja prosessit. Onnistunut integraatio edellyttää näiden erityispiirteiden kokonaisvaltaista huomioimista, mikä mahdollistaa kestävien ja liiketoimintaa tukevien ratkaisujen toteuttamisen.
Tämä tutkimus käsittelee integraatiopalveluita, vastaten kohdeorganisaatiossa tunnistettuun ongelmaan: selkeän integraatioprosessin mallin puuttuminen, joka tukisi integraatioiden sujuvaa ja kestävää toteuttamista. Tutkimuksella on kaksi päätavoitetta: Ensimmäisenä auttaa integraatiopalveluita ostavia organisaatioita ymmärtämään paremmin integraatioprosessin vaiheita, jolloin ne voivat osallistua projekteihin proaktiivisemmin. Toiseksi tunnistaa integraatioprosessin yleisimmät haasteet ja tarjota käytännönläheisiä keinoja niiden ennakointiin ja hallintaan. Tutkimuksen tulokset ovat hyödyllisiä niin asiakkaiden että palveluntarjoajien toiminnan kehittämiseen ja heidän välisen yhteistyön parantamiseen.
Tutkimus on jaettu kahteen osaan: ensin rakennetaan kirjallisuuden pohjalta teoreettinen viitekehys tutkittavasta aiheesta, jonka jälkeen toteutetaan empiirinen tutkimus, mikä perustuu tapaustutkimukseen. Se sisältää haastatteluja, joissa haastatellaan sekä integraatiotoimittajan että asiakkaan asiantuntijoita. Empiiriset tulokset peilataan teoreettiseen viitekehykseen mikä mahdollistaa tutkimuksen tulosten syvemmän ymmärtämisen ja vertailun olemassa olevaan tietämykseen.
Tulokset osoittavat, että onnistunut integraatioprosessi edellyttää selkeää omistajuutta, yritysarkkitehtuurin sekä liiketoimintaprosessien syvällistä ymmärtämistä, läpinäkyvää kommunikaatiota sekä tiivistä yhteistyötä asiakkaan ja toimittajan välillä. Yleisimmät haasteet liittyvät integraatioiden aliarviointiin, puutteelliseen yritysarkkitehtuurin ja dokumentaation hallintaan, resurssien riittävyyteen sekä toimijoiden välisiin kommunikaatio-ongelmiin. Lopuksi tutkimus osoittaa, että integraatiokokonaisuudet ovat monimutkaisia ja organisaatiokohtaisia, sisältäen useita erilaisia sidosryhmiä ja järjestelmiä, joilla kaikilla on omat roolinsa. Integraatioita ei tulisi kohdella vain teknisinä toteutuksina, vaan niitä tulisi lähestyä kokonaisvaltaisesti, ottaen huomioon liiketoiminnan tarpeet, yritysarkkitehtuuri, ihmiset ja prosessit. Onnistunut integraatio edellyttää näiden erityispiirteiden kokonaisvaltaista huomioimista, mikä mahdollistaa kestävien ja liiketoimintaa tukevien ratkaisujen toteuttamisen.