Biodiversiteetin johtaminen kaivossektorilla Suomessa : Kaivosyritysten toimet ja sidosryhmien roolit biodiversiteetin turvaamisessa

Abstract

Biodiversiteettikato ja siihen kytkeytyvä ekosysteemien romahtaminen ovat yksi suurimmista ihmiskuntaa kohtaavista uhkista tulevalla vuosikymmenellä. Yrityksiä vaaditaan yhä enemmän osallistumaan yhteisiin toimiin biodiversiteetin turvaamiseksi. Sosiaalisia paineita kohdistuu erityisesti niihin toimialoihin, jotka ovat mukana hyödyntämässä luonnonvaroja, kuten kaivosteollisuuteen. Biodiversiteetin johtamisen tutkimus on kuitenkin ollut vähäistä johtamisen tutkimuskentällä verrattuna muihin ympäristöjohtamisen osa-alueisiin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on lisätä ymmärrystä Suomessa toimivien kaivosyritysten biodiversiteetin johtamisesta tunnistamalla kaivosyritysten toimia biodiversiteetin turvaamiseksi. Lisäksi tässä tutkimuksessa tarkastellaan sidosryhmien roolia kaivosyritysten biodiversiteetin turvaamisessa. Teoreettisesti tämä työ pohjautuu keskusteluihin biodiversiteetin ja kaivosteollisuuden suhteesta, biodiversiteetin johtamisesta sekä sidosryhmäyhteistyöstä biodiversiteetin johtamisen välineenä. Tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu Action4Commons -tutkimushankkeeseen vuoden 2023 aikana tuotetuista haastatteluista. Aineisto sisältää kahden Suomessa operoivan kaivosyrityksen edustajien sekä kaivosyritysten sidosryhmien haastatteluita. Haastattelut analysoitiin kvalitatiivisen teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin yhdistelemällä vuoroin aineistolähtöistä sekä teoriaohjaavaa analyysimenetelmää. Kaivosyritysten toimia biodiversiteetin turvaamiseksi tarkasteltiin biodiversiteetin suojelustrategioiden mallin avulla. Malli jaottelee yritysten biodiversiteetin suojelutoimet säilyttämiseen, palauttamiseen, korjaamiseen ja kompensoimiseen. Sidosryhmien rooleja biodiversiteetin turvaamiseksi lähestyttiin sidosryhmäroolien mallin näkökulmasta. Malli tunnistaa ja luokittelee sidosryhmät ajureihin, fasilitaattoreihin ja valvojiin. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että suurin osa kaivosyritysten toimista biodiversiteetin turvaamiseksi keskittyy biodiversiteetin säilyttämiseen, joka ilmenee ennaltaehkäisevinä toimina jo ennen biodiversiteettivaikutusten konkreettista ilmenemistä. Tutkimuksessa tunnistettiin kolme sidosryhmäroolia: ajuri, fasilitaattori ja valvoja. Ajurien rooli on keskeinen hankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa, mikä edistää biodiversiteetin säilyttämistä ja varmistaa paikallisen biodiversiteetin edun huomioimisen päätöksenteossa. Fasilitaattorit helpottavat tiedonkeruuta ja -jakoa eri sidosryhmien välillä, mikä tukee ajurien ja valvojien toimintaa. Valvojat puolestaan tuovat biodiversiteetin suojeluun lainsäädännöllisen näkökulman varmistaen muun muassa ympäristölupien noudattamisen. Tutkimuksen johtopäätöksenä todetaan, että biodiversiteetin suojelustrategioista säilyttäminen korostuu sekä kaivosyritysten toimien että sidosryhmien roolien näkökulmasta. Johtopäätös vahvistaa aiemmissa tutkimuksissa esitettyjä käsityksiä ennaltaehkäisevien toimien ensisijaisesta asemasta biodiversiteetin turvaamisessa. Toisen johtopäätöksen mukaan ajurin, fasilitaattorin ja valvojan roolit täydentävät toisiaan ja mahdollistavat kokonaisvaltaisen lähestymistavan biodiversiteetin turvaamiseen kaivostoiminnan yhteydessä. Johtopäätöksen tieteellinen kontribuutio on linjassa aiemman tutkimuskirjallisuuden havainnon kanssa siitä, että organisaation sisäiset käytännöt eivät yksinään riitä biodiversiteettikadon torjumiseen, vaan se edellyttää myös osallistumista ja vuorovaikutusta eri sidosryhmien kanssa. Kolmannen johtopäätöksen mukaan lainsäädäntöä tulisi kehittää suuntaan, jossa se huomioisi paremmin paikalliset olosuhteet kaivostoiminnan biodiversiteetin turvaamisessa. Erityisesti ennallistamisen osalta tarvittaisiin lisää joustavuutta ja paikkakohtaisia ratkaisuja, jotka huomioisivat alueiden erityispiirteet. Tämä johtopäätös saa vahvistusta teoriasta, sillä biodiversiteetin suojelukäytännöissä tulisi välttää yleisten ratkaisujen käyttöä ja sen sijaan ottaa käyttöön tarkempia ja kontekstisidonnaisia lähestymistapoja. Tätä tutkimusta tehdessä tunnistettiin tarve aiempaa laajemmalle biodiversiteetin johtamiseen keskittyvälle tutkimukselle niin yleisesti kuin kaivosyritystenkin näkökulmasta.