Mielen kuvittaminen : Näyttelijän kyky lihallistaa sisäisiä maailmoja

Abstract

Opinnäytteessäni käsittellen sitä, miten näyttelijänä koen mielikuvitukseni sisäisenä maailmana, jota yritän puskea ulospäin. Minun mielikuvitukseni näyttelijäntaiteen kontekstissa on koko ruumiissa tapahtuva toiminto ja minun päätettävissäni on annanko sen näkyä ulospäin ja miten paljon.

Johdannon jälkeisessä toisessa luvussa käsittelen Sulo Worldia, eli omaa mielikuvitusmaailmaani. Pohdin historiaani mielikuvittelijana, miten lapsena olin mahtava siinä ja miten lukion aikana päädyin piilottamaan sen sisälleni. Luvun aikana käsittelen sisäisen maailmani ja sen ilmaisemisen välistä kuilua, etsin reittiä sisältä ulospäin ja kysyn, voisivatko intuitio ja käsityö toimia väylänä.

Kolmannessa luvussa pohdin intuitiota näyttelijäntyössäni ja taiteellisessa työskentelyssäni. Avaan ominaislaatuista intuitiotani, jonka jaan mielikuvitukselliseksi, ruumiilliseksi ja nukkuvaksi intuitioksi. Tarkastelen omia käytösmallejani ja niiden käyttöä taiteellista työtä ruokkivina tekniikoina. Alaluvuissa lava-eläin, paljastus ja minun ja muiden intuitio käyn konkreettisia esiintymisen ja harjoittelun hetkiä opinnoistani läpi ja kerron minkälaisia intuitiivisia ratkaisuja teen, kun lava-eläin puskee esille yleisön saapuessa tilaan, miten paljastun fyysisesti omalle mielikuvitusmaailmalleni ja miten hankalat tilanteet muiden kanssa vaikuttavat käyttäytymiseeni.

Neljännessä luvussa käsittelen käsityötä, ja miten se yhdistettynä intuitioon luo pohjan ideaalille taiteelliselle työskentelylleni. Apuna käytän Martin Heideggerin ajatuksia käsityöstä ja taiteen totuuden löytämisestä sekä maailman avautumisesta konkreettisten esimerkkien kautta. Käyn läpi näyttelijäntyöllisten metodien tärkeyttä, mutta myös niiden mahdollisuutta lukita näyttelijä. Haaveilen näyttelijäntyöstä, joka on rakentamista ja löytämistä, luova tila, jossa intuitiivinen ajatteluni ja käsityön tekniikkani muodostavat maailmoja, jossa pystyn avautumaan, näyttelemään.