Positiivinen pedagogiikka sosioemotionaalisen kehityksen tukena : "Että, just sen kautta saa kaiken toimimaan"

Abstract

Tämän laadullisen tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten varhaiskasvatuksen opettajat ja varhaiskasvatuksen erityisopettajat puhuvat positiivisesta pedagogiikasta sosioemotionaalisen kehityksen tukemisen viitekehyksessä. Tutkimustuloksia on tarkoitus hyödyntää lisäämään tietoa positiivisesta pedagogiikasta ja sen hyödyistä pedagogiikan kehittämisessä sekä sosioemotionaalisen kehityksen tukena.

Tutkimuksen aineisto hankittiin haastatteluilla talvella 2023 ja keväällä 2024. Aineistoa varten haastateltiin yhteensä 11 opettajaa, joista yhdeksän olivat varhaiskasvatuksen opettajia ja kaksi varhaiskasvatuksen erityisopettajia. Haastateltavat valikoituivat neljästä eri kunnasta, joissa on positiivisen pedagogiikan painotus sekä yhdestä varhaiskasvatukseen liittyvästä Facebook-ryhmästä. Haastattelumuotona käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua, mutta haastattelussa pyrittiin mahdollisimman avoimeen keskusteluun. Haastattelut tallennettiin ja hankittu aineisto muutettiin tekstimuotoon litteroimalla.

Tutkimusfilosofisena lähtökohtana toimi sosiaalinen konstruktionismi ja aineiston analyysi toteutettiin aineistolähtöisesti diskurssianalyysillä. Tavoitteena oli tarkastella, millaisia tulkintarepertuaareja opettajien puheessa on tunnistettavissa, kun he puhuvat positiivisesta pedagogiikasta sosioemotionaalisen kehityksen tukemisen yhteydessä. Tulkintarepertuaarien lisäksi pohdittiin, millaisia positioita opettajat tuottavat puheessaan aikuiselle ja lapselle.

Opettajat tuottivat puhetta positiivisesta pedagogiikasta sosioemotionaalisen kehityksen viitekehyksessä viiden eri tulkintarepertuaarin kautta. Näitä repertuaareja ovat positiivinen pedagogiikka kohtaamisena, positiivinen pedagogiikka keinoina, positiivinen pedagogiikka huoltajien kanssa tehtävässä yhteistyössä, positiivinen pedagogiikka tiimin työotteissa sekä positiivisen pedagogiikan käytön perustelu. Positiivinen pedagogiikka kohtaamisena -repertuaarissa positiivinen pedagogiikka nähdään lapsen myönteisenä, tilanteisena, kunnioittavana, turvallisena ja sensitiivisenä kohtaamisena. Positiivinen pedagogiikka keinoina -repertuaarissa painottuu lapsen yksilöllinen tuki ja vuorovaikutussuhteiden tukeminen. Positiivinen pedagogiikka huoltajien kanssa tehtävässä yhteistyössä -repertuaarissa korostuu hyvä vuorovaikutussuhde, positiivinen puhe, vanhemmuuden tukeminen, toiminnan tarkoituksen avaaminen sekä yhteiset toimintatavat. Positiivinen pedagogiikka tiimin työotteissa -repertuaari koostuu yhteisistä toimintatavoista ja sopimuksista sekä kasvattajien välisestä vuorovaikutuksesta. Opettajat perustelivat positiivisen pedagogiikan käyttöä positiivisen pedagogiikan käytön perustelu -repertuaarissa korostamalla sen tärkeyttä ja hyötyjä sekä kokonaisvaltaisuutta.

Puheessa ilmeni monia lähestymistapoja toteuttaa positiivista pedagogiikkaa varhaiskasvatuksen arjessa ja sitä hyödynnettiin johdonmukaisesti sosioemotionaalisen kehityksen tukena. Näistä repertuaareista voidaan todeta positiivisen pedagogiikan olevan enemmän kuin pelkkää positiivista ajattelua ja negatiivisuuden välttelyä. Haastateltavilla oli myönteinen kuva ja kokemus positiivisen pedagogiikan käytöstä, ja he myös perustelivat sen käyttöä lasten, kasvattajien ja huoltajien hyvinvoinnin lisääjänä.