Kolonialismin kokemus Yun Dong Jun lyriikassa (1948)
Imara, Heidi (2024)
Imara, Heidi
2024
Kirjallisuustieteen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Literary Studies
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-05-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202405175980
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202405175980
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan Yun Dong Jun runoja ”Seosi” ja ”Sarangseureon chueok” kolonialismin periodina kontekstoivan poetiikan teoriaa hyödyntäen. Fokus on periodin ja tunteiden tutkimuksessa. Työn tarkoituksena on tuoda esille, miten Yunin lyriikka ilmentää kolonialismin kokemusta. Tutkielmassa havainnollistetaan kirjallisuuden aikasidonnaisuutta ottaen huomioon ne olosuhteet, jotka ovat vaikuttaneet kirjallisuuden tuotantoon. Lisäksi tutkielmalla pyritään tuomaan näkyvyyttä korealaiselle kirjallisuudelle, jota on tutkittu länsimaissa niukasti. Työssä hyödynnetään lyriikantutkimuksen käsitteitä, kuten figuuri, symboli, motiivi, jotka ilmentävät millaisia kielikuvia Yunin lyriikassa esiintyy. Kielikuvien ohella tarkastellaan runon kolmea eri puhetasoa, joiden kautta pyritään havainnollistamaan, miten runo niin kirjaimellisella kuin abstraktilla tasolla luo yhteyksiä kolonialismin teemaan ja siten kytkeytyy myös kolonialismin kokemuksen ilmentämiseen.
Työssä esitellään lyhyesti kolonialismin historiaa Korean niemimaalla sekä korealaista kirjallisuutta. Kolonialismin vaikutuksia reflektoidaan runouden ja kirjailijan marttyyriyden kautta. Tekijän ääni nousee keskiöön keskeislyriikassa, koska lyriikka peilaa tekijän omaa maailmassa olemisen kokemusta. Puhetasoja tutkimalla tuodaan esille niin runon puhujan kuin tekijän ääni, sekä miten ne luovat yhteyksiä kolonialismin periodiin. Kolonialismin teema kytkeytyy voimakkaasti tekijöiden kokemiin haasteisiin yhteiskunnassa, jossa Japanin sensuuri voimistui ja rajoitti korealaisten kirjailijoiden toimintamahdollisuuksia. Kolonialismin periodiin yhdistyy representaatiokriisi, joka vaati kirjailijoita puntaroimaan ennen esitettyjä ilmaisemisen tapoja ja löytämään uudet keinovarannot itseilmaisuun. Valtion valvonta, korean kielen käytön kieltäminen ja kiristyneet säännöt korostivat kirjailijoiden menettämää vapautta. Yunin lyriikka on esitetty vastarintakirjallisuutena, minkä vuoksi kolonialismi ja representaatiokriisi tarjoavat mahdollisen vastauksen siihen, miksei kirjailija julkaissut runoja elinaikanaan. Tutkielmassa selviää, miten Yunin oman elämän konteksti ja kokemus kolonialismin periodina välittyvät hänen lyriikastaan.
Työssä esitellään lyhyesti kolonialismin historiaa Korean niemimaalla sekä korealaista kirjallisuutta. Kolonialismin vaikutuksia reflektoidaan runouden ja kirjailijan marttyyriyden kautta. Tekijän ääni nousee keskiöön keskeislyriikassa, koska lyriikka peilaa tekijän omaa maailmassa olemisen kokemusta. Puhetasoja tutkimalla tuodaan esille niin runon puhujan kuin tekijän ääni, sekä miten ne luovat yhteyksiä kolonialismin periodiin. Kolonialismin teema kytkeytyy voimakkaasti tekijöiden kokemiin haasteisiin yhteiskunnassa, jossa Japanin sensuuri voimistui ja rajoitti korealaisten kirjailijoiden toimintamahdollisuuksia. Kolonialismin periodiin yhdistyy representaatiokriisi, joka vaati kirjailijoita puntaroimaan ennen esitettyjä ilmaisemisen tapoja ja löytämään uudet keinovarannot itseilmaisuun. Valtion valvonta, korean kielen käytön kieltäminen ja kiristyneet säännöt korostivat kirjailijoiden menettämää vapautta. Yunin lyriikka on esitetty vastarintakirjallisuutena, minkä vuoksi kolonialismi ja representaatiokriisi tarjoavat mahdollisen vastauksen siihen, miksei kirjailija julkaissut runoja elinaikanaan. Tutkielmassa selviää, miten Yunin oman elämän konteksti ja kokemus kolonialismin periodina välittyvät hänen lyriikastaan.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8935]