Tekoälyn potentiaali organisaatioiden tietoturvan hallinnassa

Abstract

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millainen potentiaali laajoilla kielimalleilla on organisaatioiden tietoturvan hallinnassa. Tarkoituksena oli kartoittaa kielimallien käyttömahdollisuuksia sekä käyttöönoton haasteita tietoturvan hallinnassa. Laajat kielimallit, jotka ovat eräs tekoälyn sovellusmuoto, kykenevät käsittelemään ja generoimaan erilaisia tekstejä. Tietoturvan hallinnalla pyritään suojaamaan organisaation tiedot varmistamalla tietojen saatavuus, eheys ja luottamuksellisuus. Sekä kielimallit että tietoturvan hallinta ovat tutkimusalueina merkittävässä murrosvaiheessa teknologian kehittymisen vuoksi. Tämän tutkimuksen toteuttaminen koettiin perustelluksi, koska kielimallien osuutta tietoturvan hallinnassa on tutkimuskirjallisuudessa käsitelty varsin niukasti.

Tutkimusaihetta käsittelevä kirjallisuus koostui pääosin vertaisarvioiduista akateemisista artikkeleista. Kirjallisuuskatsaus toteutettiin narratiivisena ja se käsiteltiin kolmessa osassa. Ensin kartoitettiin tietoturvan hallintaa yleisellä tasolla, minkä jälkeen perehdyttiin laajojen kielimallien ominaisuuksiin ja haasteisiin. Kirjallisuuskatsauksen päätteeksi tarkasteltiin vielä kielimallien hyödyntämistä tietoturvan hallinnassa. Kirjallisuuskatsauksen avulla laadittiin tutkielmalle teoreettinen viitekehys. Tutkimusaiheen luonteen vuoksi tutkimusmenetelmäksi valikoitui laadullinen tutkimus. Empiirinen aineisto perustui kahteen teemahaastatteluun, joissa asiantuntijoilta kysyttiin näkemyksiä kielimallien potentiaalista tietoturvan hallinnasta. Haastattelut litteroitiin ja dokumentoitiin tutkielman empiirisessä osassa, jonka jälkeen aineistoa analysoitiin suhteessa kirjallisuuskatsauksessa esiin nousseisiin aihealueen pääkohtiin.

Tutkimuksen tulokset mukailivat pääsääntöisesti kirjallisuuskatsauksessa tehtyjä havaintoja. Kielimallien todettiin olevan tekstinkäsittelyä tehostavia työkaluja, jotka kykenevät tuottamaan varsin yksityiskohtaista tekstiä, analysoimaan suuria datamääriä sekä avustamaan ideoinnissa. Näitä kykyjä voidaan hyödyntää muun muassa tietoturvapolitiikkojen luomisessa, raporttien kirjoittamisessa, räätälöityjen koulutusmateriaalien laatimisessa, osittaisessa prosessien automatisoinnissa sekä tietoturvallisen ohjelmistokoodin tuottamisessa. Toisaalta tutkimuksessa ilmeni myös kielimallien hyödyntämiseen liittyviä haasteita. Sensitiivisen datan käsittely tekoälyn kanssa herättää epäluottamusta, ja kielimallien käyttöönottoon on iso digitalisaatiokynnys.

Tämän tutkimuksen perusteella kielimalleilla on potentiaalia avustaa organisaatioita työn tehostamisen työkaluna. Tutkimus tarjoaa näkökulmia kielimallien käyttömahdollisuuksista organisaatioiden tietoturvan hallintaan sekä käsittelee sen käyttöönottoon liittyviä haasteita ja rajoituksia.