Kansainvälinen suojelu itärajan tilapäisen sulun aikana: Kansainvälisen suojelun hakemisen tosiasiallisen mahdollisuuden tulkinta, merkitys ja turvaaminen.
Honkasalo, Magdalena (2024)
2024
Hallintotieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-05-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202405175979
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202405175979
Tiivistelmä
Vuoden 2023 viikolla 44 huomattiin Suomen itärajalle laittomasti saapuvien maahantulijoiden määrässä poikkeuksellisen suuri nousu. Poikkeuksellisen suuren maahantulijoiden määrän pysyessä kohonneena, oli selvää ilmiön johtuvan vieraan valtion tai muun ulkopuolisen toimijan vaikutuksesta. Tilanteen selvittämiseksi valtioneuvosto päätti tilapäisesti sulkea itärajan rajanylityspaikat. Tutkielman kirjoittamishetkellä kaikki maarajalla sijaitsevat itärajan rajanylityspaikat ovat suljettuina. Kansainvälisen suojelun hakeminen keskitettiin samaisella valtioneuvoston päätöksellä lento- ja vesiliikenteen rajanylityspaikoille.
Kansainvälinen suojelu on oikeus, joka on turvattu kansainvälisessä lainsäädännössä. Rajojen tilapäisen sulun ja kansainvälisen suojelun keskittämisen mahdollistaa rajavartiolain (578/2005) 16 §. Tämän pykälän uudistusta (698/2022) valmisteleva perustuslakivaliokunnan lausunto 37/2022 vp nostaa esiin kansainvälisen suojelun hakemisen tosiasiallisen mahdollisuuden turvaamisen rajoitustoimien aikana. Kirjaus tosiasiallisesta mahdollisuudesta perustuu aiempaan EIT:n oikeuskäytäntöön. Tutkimus tarkastelee tosiasiallisen mahdollisuuden käsitettä ja sen toteutumista kansainvälisen suojelun hakemisen ollessa keskitettyä lento- ja vesiliikenteen rajanylityspaikoille, verraten tilannetta aiempaan oikeuskäytäntöön.
Tutkimus on luonteeltaan ensisijaisesti lainopillinen, tuottaen ohessa lyhyen de lege ferenda kannanoton. Tutkielmassa käytetään lainopin historiallista tulkintaa, joka keskittyy alkuperäiseen tarkoitukseen lain taustalla. Tutkimuksen keskeisiä lähteitä ovat rajavartiolain 16 § ja tätä valmistelleet HE 94/2022 vp sekä PeVL 37/2022 vp.
Tutkimuksen lopputulemana on kaksi eriävää tulkintaa tosiasiallisesta mahdollisuudesta, joista toinen korostaa fyysisen saavutettavuuden merkitystä tosiasiallisen mahdollisuuden toteutumisessa, kun taas toinen ei anna tälle painoarvoa. Aiempi EIT:n oikeuskäytäntö on ollut ensimmäisen vaihtoehdon kannalla, mutta tulkinta saattaisi erota Suomen itärajan tapauksen kohdalla luonnon- ja maantieteellisten olosuhteiden eroavaisuuden, sekä valtion roolin kohdalla fyysisen saavutettavuuden hankaloitumisen osalta.
Kansainvälinen suojelu on oikeus, joka on turvattu kansainvälisessä lainsäädännössä. Rajojen tilapäisen sulun ja kansainvälisen suojelun keskittämisen mahdollistaa rajavartiolain (578/2005) 16 §. Tämän pykälän uudistusta (698/2022) valmisteleva perustuslakivaliokunnan lausunto 37/2022 vp nostaa esiin kansainvälisen suojelun hakemisen tosiasiallisen mahdollisuuden turvaamisen rajoitustoimien aikana. Kirjaus tosiasiallisesta mahdollisuudesta perustuu aiempaan EIT:n oikeuskäytäntöön. Tutkimus tarkastelee tosiasiallisen mahdollisuuden käsitettä ja sen toteutumista kansainvälisen suojelun hakemisen ollessa keskitettyä lento- ja vesiliikenteen rajanylityspaikoille, verraten tilannetta aiempaan oikeuskäytäntöön.
Tutkimus on luonteeltaan ensisijaisesti lainopillinen, tuottaen ohessa lyhyen de lege ferenda kannanoton. Tutkielmassa käytetään lainopin historiallista tulkintaa, joka keskittyy alkuperäiseen tarkoitukseen lain taustalla. Tutkimuksen keskeisiä lähteitä ovat rajavartiolain 16 § ja tätä valmistelleet HE 94/2022 vp sekä PeVL 37/2022 vp.
Tutkimuksen lopputulemana on kaksi eriävää tulkintaa tosiasiallisesta mahdollisuudesta, joista toinen korostaa fyysisen saavutettavuuden merkitystä tosiasiallisen mahdollisuuden toteutumisessa, kun taas toinen ei anna tälle painoarvoa. Aiempi EIT:n oikeuskäytäntö on ollut ensimmäisen vaihtoehdon kannalla, mutta tulkinta saattaisi erota Suomen itärajan tapauksen kohdalla luonnon- ja maantieteellisten olosuhteiden eroavaisuuden, sekä valtion roolin kohdalla fyysisen saavutettavuuden hankaloitumisen osalta.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [10985]