Perheen vuorovaikutuksen yhteys aleksitymiaan suomalaisnuorilla

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää perheen vuorovaikutuksen yhteyttä teini-ikäisten nuorten aleksitymiaan. Perheen vuorovaikutuksella tarkoitetaan perheen kommunikaatioympäristön laadullisia piirteitä, ja sitä kuvataan kahden ulottuvuuden, keskusteluorientaation ja yhdenmukaisuusorientaation avulla. Aleksitymia viittaa persoonallisuuden piirteeseen, joka liittyy vaikeuksiin tunteiden kognitiivisessa käsittelyssä ja poikkeavaan ajatustyyliin. Perheen vuorovaikutuksen yhteys aleksitymiaan on hyvin vähälle tutkimukselle jäänyt aihe, mutta muilla perheen kasvatuksellisilla tekijöillä on todettu olevan yhteyksiä lasten aleksitymiaan. Ensimmäinen tutkimuskysymyksemme oli, onko perheen vuorovaikutuksen kahden ulottuvuuden ja aleksitymian kolmen ulottuvuuden välillä yhteyksiä. Oletimme aiemman tutkimuksen perusteella, että perheen vuorovaikutuksen ulottuvuudet ovat keskenään vastakkaisissa yhteyksissä aleksitymian ulottuvuuksiin. Toinen tutkimuskysymyksemme koski aleksitymiaan liittyviä sukupuolieroja sekä perheen vuorovaikutuksen ja aleksitymian ulottuvuuksien välisissä yhteyksissä esiintyviä sukupuolieroja. Oletimme aiempaan tutkimukseen nojaten, että tytöt olisivat aineistossamme poikia aleksityymisempiä ja että perheen vuorovaikutuksen yhteydet aleksitymiaan olisivat vahvempia pojilla kuin tytöillä. Tutkimuksen aineisto kerättiin lukuvuonna 2006–2007 osana Hyvinvoiva Yläkoulu -hanketta kahdesta koulusta Liedon kunnasta. Tässä tutkimuksessa tarkastelemamme aineisto koostui 325 tutkimukseen osallistuneen seitsemäsluokkalaisen vastauksista tutkimuksessa käytettyihin kyselylomakkeisiin. Kartoitimme perheen vuorovaikutusta Revised Family Communication Patterns (RFCP) -kyselylomakkeella. Aleksitymiaa mittasimme Toronto Alexithymia Scale (TAS-20) -kyselylomakkeella. Toteutimme aineistolle korrelatiivisen analyysin muuttujien välisten yhteyksien tarkastelemiseksi sekä t-testianalyysin ryhmien välisten erojen selvittämiseksi. Saamiemme tulosten mukaan yhdenmukaisuusorientaatio oli yhteydessä kahteen aleksitymian faktoriin, tunteiden tunnistamisen vaikeuteen ja tunteiden kuvailun vaikeuteen. Keskusteluorientaatio puolestaan oli yhteydessä aleksitymian kolmanteen faktoriin, ulkopuolelle suuntautuneeseen ajatteluun, joskaan kyseisen faktorin sisäinen reliabiliteetti ei ollut riittävä luotettavien tulkintojen tekemiseen. Perheen sisäisen vuorovaikutuksen orientaatioiden ja aleksitymian faktoreiden yhteydet olivat yleisesti voimakkaampia tytöillä kuin pojilla. Aineistossamme pojat osoittautuivat keskimäärin tyttöjä aleksityymisemmiksi. Tutkimuksemme vahvisti aiemman tutkimuksen tuloksia aleksitymian ja perheen vuorovaikutuksen ulottuvuuksien yhteyksistä ja nosti esiin jatkotutkimustarpeita niiden kysymysten kohdalla, joissa tuloksemme olivat ristiriidassa aiemman tutkimuksen kanssa. Tätä niukasti tutkittua aihetta on tärkeä tutkia lisää sekä teoreettisen tietopohjan rakentamiseksi että käytännön sovellusten, kuten interventioiden, kehittämiseksi.