”Meidät nähdään amisnuorina” : Ammattikoululaisten kansalaispätevyyteen vaikuttavat tekijät

Abstract

Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan ammattikoululaisten kansalaispätevyyttä lukiolaisiin verrattuna. Tutkielmassa tarkastellaan eri tekijöiden vaikutusta kansalaispätevyyden kehittymiseen, sekä näiden tekijöiden roolia sekä ammattiin opiskelevien nuorten, että lukiolaisten elämässä. Aiemmassa ammattikoululaisia koskevassa tutkimuksessa on havaittu, että ammattiin opiskelevia kehystetään “toisiksi” yhteiskunnassa, minkä vuoksi ammattiin opiskelevien nuorten yhteiskunnallista asemaa on syytä tutkia.

Tutkielman teoreettinen viitekehys muodostui erityisesti poliittisen sosialisaation teorian kautta. Poliittisella sosialisaatiolla tarkoitetaan prosessia, jossa yksilö omaksuu yhteiskunnan sekä poliittisen järjestelmän rakenteet ja normit. Kansalaispätevyyden käsite liittyy oleellisesti poliittiseen sosialisaatioon. Kansalaispätevyydellä tarkoitetaan kansalaisen omaa arviota omista yhteiskunnallisista vaikutusmahdollisuuksista. Esimerkiksi koululla, perheellä ja ystävillä on havaittu olevan vaikutusta nuoren poliittiseen sosialisaatioon. Modernit demokratiateoriat avaavat syitä sille, miksi tutkimusongelmani on yhteiskunnallisesti kiinnostava.

Tutkimuskysymykseeni siitä, mitkä tekijät vaikuttavat ammattikoululaisten nuorten kansalaispätevyyteen, vastattiin kvantitatiivisen analyysin avulla. Ammattiin opiskelevien nuorten ja lukiolaisten eroa kansalaispätevyydessä ja siihen liittyvissä tekijöissä tarkasteltiin ristiintaulukoinnilla. Logistisella regressioanalyysillä selvitettiin, millä tekijöillä on vaikutusta ammattikoululaisten nuorten kansalaispätevyyteen. Aineistona käytettiin vuoden 2023 alussa kerättyä Finnish Adolescents’ Political Engagement Panel (FAPEP) -kyselytutkimusta.

Tutkielman keskeiset tulokset osoittivat, että ammattiin opiskelevien nuorten ja lukiolaisten kansalaispätevyydessä on ero. Lukiolaisilla on ammattikoululaisia korkeampi kansalaispätevyys. Lukiolaiset myös keskustelivat enemmän politiikasta ja yhteiskunnallisista asioista perheen ja ystävien kanssa. He myös kokivat kouluissaan olevan enemmän opettajia, jotka puhuvat kiinnostavasti politiikasta ja yhteiskunnallisista asioista. Ammattiin opiskelevien nuorten kansalaispätevyyteen näytti vaikuttavan kaikista tutkielmassani huomioiduista tekijöistä eniten yhteiskunnallinen keskustelu perheen kanssa. Myös ystävien kanssa käytävällä yhteiskunnallisella keskustelulla, sekä nuoren omalla poliittisella kiinnostuksella oli selkeä vaikutus ammattiin opiskelevien nuorten kansalaispätevyyteen.