Esihenkilöiden kokemuksia organisaation oppimisesta ja oppimisen johtamisesta : Tapaustutkimus suomalaisessa energia-alan yrityksessä

Abstract

Oppimisella on nyky-yhteiskunnassa yhä enenevissä määrin merkitystä organisaatioiden menestyksen ja kasvun edistäjänä. Osaamisvaatimukset kasvavat, ja oppivalla organisaatiolla onkin kyky uusiutua toimintaympäristön asettamien vaatimusten mukaisesti ja tätä kautta kehittää omaa kilpailukykyään. Organisaation oppimisen elementteihin panostamalla ja oppimista ja osaamista johtamalla työntekijöiden motivaatio ja sitoutuminen työhön paranee sekä suorituskyky ja yrityksen menestys kasvaa.

Tutkimuksessani tarkoituksenani on tarkastella sitä, millaisia kokemuksia erään suomalaisen energia-alan organisaation esihenkilöillä on organisaationsa oppimisesta ja oppimisen johtamisesta. Tavoitteena on selvittää, millainen on ajankohtainen oppimisen tila organisaatiossa, miten sitä johdetaan sekä millaiset asiat edistävät ja aiheuttavat haasteita oppimiselle ja sen johtamiselle.

Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena eräässä suomalaisessa, kansainvälisesti toimivassa energia-alan yrityksessä. Tutkimusaineistoksi organisaatiosta haastateltiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla yhteensä kuutta esihenkilöroolissa toimivaa työntekijää, minkä lisäksi organisaatiolta saatiin täydentävää aineistoa yrityksen oppimisen ja oppimisen johtamisen tilaa koskien. Aineistojen analyysi toteutettiin aineistolähtöisenä sisällönanalyysinä.

Tutkimukseen osallistuneet esihenkilöt kuvailivat oppimisen roolia kasvavassa ja monisyisen palveluntarjonnan omaavassa kohdeyrityksessä merkittäväksi. Erilaiset tulosvastuut, ohjeistukset ja tavoitteet ohjaavat oppimista ja sen johtamista yrityksessä, ja tärkeässä osassa ovat myös oppimisen työkalut ja järjestelmät. Oppimisen järjestelmien osalta esihenkilöt kokivat kuitenkin olevan vielä runsaasti kehitettävää niiden hyödyntämisen ja käytettävyyden suhteen. Toimintatavat oppimisen johtamisen suhteen hakevat myös vielä paikkaansa useassa osassa organisaatiota, joten läpinäkyvyyttä ja inklusiivisuutta tulisi tukea oppimisen teemojen parissa.

Oppimiselle suotuisa ilmapiiri ja työympäristö olivat oppimista merkittävästi edesauttava tekijä, ja tässä iso merkitys koettiin olevan esihenkilön roolilla ja johtamistaidoilla. Myötämielisyys oppimisen ja osaamisen kehittymisen teemoja kohtaan tuki alaisten oppimista, ja kehityskeskustelut oppimisen johtamisen keinona mainittiin tärkeänä tilaisuutena reflektoida osaamisen kehittymistä, käsitellä virheitä ja haasteita sekä tarkastella tavoitteiden saavuttamista. Haasteita oppimiselle aiheuttivat henkilöstön ikääntyneisyys sekä ajoittainen ajan ja resurssien puute oppimisen teemoihin panostamiseen.

Kohdeyritykselleni tekemäni tutkimus tulee tuottamaan käyttökelpoista informaatiota esihenkilöiden kokemuksista organisaation oppimiseen ja sen johtamiseen liittyen, ja aineiston myötä voidaan tarvittaessa yrityksen ja esihenkilöiden toimintaa myös jatkossa kehittää organisaation tarpeisiin soveltuen.