Koulun toimintakulttuurin merkitys sukupuolistuneen väkivallan vähentämisessä

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kerätä tietoa siitä, mihin tekijöihin koulun toimintakulttuurissa voitaisiin kiinnittää huomiota pohdittaessa keinoja ennaltaehkäistä sukupuolistunutta kouluväkivaltaa, helpottaa siitä kertomista ja parantaa väkivaltaan puuttumista. Sukupuoli on yksi niistä tekijöistä, jotka määrittävät väkivallan tekemistä, kokemista ja ymmärtämistä. Kouluissa ei kuitenkaan ole ollut tapana puhua siellä tapahtuvan väkivallan sukupuolistumisesta tai sukupuolen ja väkivallan suhteesta. Sukupuolistuneella väkivallalla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa vahingoittavaa vallankäyttöä, ahdistelua, syrjintää, verkkoympäristössä tapahtuvaa väkivaltaa ja häirintää sekä henkistä ja fyysistä väkivaltaa, joka kytkeytyy seksuaalioikeuksiin ja/tai sukupuoleen. Koulujen toimintakulttuuri voidaan määritellä yhteisön historiallisesti ja kulttuurisesti muotoutuneeksi tavaksi toimia. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan kouluissa on tavoitteena luoda ja kehittää toimintakulttuuria, joka edistää oppimista, osallisuutta, hyvinvointia ja kestävää elämäntapaa.

Tutkimuksen aineistona käytettiin neljää aineenopettajaopiskelijoiden fokusryhmähaastattelua. Haastattelut toteutettiin vuonna 2020 osana EU:n rahoittamaa ERASE GBV -hanketta. Tutkimus oli laadullinen tutkimus, ja aineiston analyysi toteutettiin sisällönanalyysin menetelmin.

Tutkimuksen tulosten mukaan koulun toimintakulttuurin avulla voidaan vähentää sukupuolistunutta kouluväkivaltaa. Sukupuolistunutta kouluväkivaltaa ennaltaehkäiseviä, siitä kertomista helpottavia tai väkivaltaan puuttumiseen vaikuttavia toimintakulttuurin ominaisuuksia olivat tutkimuksen tulosten mukaan tiedon jakamisen käytännöt, moniammatillisuuden hyödyntäminen, opettajien kollegiaalinen yhteistyö, vuorovaikutussuhde opettajaan, puuttumiseen ja kertomiseen kannustava ilmapiiri, resurssien riittävyys ja koulun tapahtumien tarkoituksenmukaisuus.