Kuihtuvatko pienet kunnat kartalta? : Pienten kuntien tulevaisuuden visiot ja selviytymisstrategiat

Abstract

Muutoksen paineet koettelevat pieniä kuntia Suomessa. Niiden määrä on vähentynyt viime vuosikymmenten aikana selvästi ja puhe pienten kuntien asemasta Suomessa on herättänyt keskustelua valtionjohtoa myöten. On totta, että osa kuntien haasteista on erityisen haasteellisia pienille kunnille. Kansalaisten ikärakenteen ja huoltosuhteen vinoutuminen, valtion ja myös yhä useamman kunnan talouden hälyttävä velkaantuminen, maaseutupitäjien autioituminen sekä palvelujen eriarvoistuminen kulujen yhä kasvaessa ovat vain osa niistä asioista, jotka haastavat kuntien toimintaa. Kunnat ovat olleet suurien rakenteellisten ja hallinnollisten uudistusten kohteena jo 1990- luvulta lähtien ja yhä edelleen toiminnan tuloksellisuutta haetaan hallinnollisten ja rakenteellisten muutosten kautta.

Tämän tutkimuksen aiheena on pienten väestöään menettävien kuntien tulevaisuuden visiot ja strategiat, joiden avulla ne pyrkivät vastaamaan väestönkehityksen, kaupungistumisen ja taloudellisen niukkuuden tuomiin haasteisiin. Tutkimus käsittelee myös kuihtuvien kuntien legitimiteetin perustaa sekä sote- ja maakuntahallintouudistuksen tuomia muutoksia niiden toimintaan. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin haastattelemalla yhteensä kahdeksaa pienen kunnan johtohenkilöstöä kuudesta alle 10 000 asukkaan kunnasta Pirkanmaan maakunnassa. Osana empiiristä aineistoa hyödynnettiin myös tutkimukseen osallistuneiden kuntien julkisia kuntastrategioita. Kaiken kaikkiaan haastattelut ja strategia-asiakirjat vahvistivat jo ennestään tunnistettuja pienten kuntien elinvoiman pullonkauloja, mutta myös mahdollisuuksia.

Tutkimuksen tuloksissa korostuu pienten kuntien tahtotila kehittää omaa kuntaansa elinvoimaiseksi sekä ihmisystävälliseksi paikkakunnaksi asua, elää ja harjoittaa yritystoimintaa. Haasteet tunnistetaan, mutta ratkaisuhenkisyyttä ja uskoa tulevaisuuteen löytyy kaikesta huolimatta. Pienten kuntien legitimiteetti pohjaa niiden olemassaolon merkityksellisyyteen alueen asukkaille ja yrityksille, mutta laajemmassa näkökulmassa ne toimivat myös tärkeänä palasena koko Suomen elinvoimaisuutta ja huoltovarmuutta ylläpitävässä tukirangassa. Kuntastrategioissa pääosin tunnistetaan kunnan kannalta tärkeimmät kehittämisen kohdat ja erilaisin strategisin painotuksin haasteisiin pyritään vastaamaan. Kuitenkin kuntastrategioiden toteuttamisessa on vielä kehittämisen varaa, jotta niiden potentiaali kunnan toimintaa ohjaavana asiakirjana toteutuisi tehokkaammin. On myös realismia todeta, että kunnianhimoisista strategisista toimista ja tavoitteista huolimatta kunta ei kykene määräänsä enempää vaikuttamaan maailman muuttumiseen ja kunnan toiminnasta riippumattomiin asioihin. Luovutusmieliala ei kuitenkaan saa jalansijaa kuntien toiminnassa, vaan tulevaisuuden haasteisiin etsitään ratkaisuja kunnan lähtökohdista ja mahdollisuuksista käsin ja uskotaan, että pitkäjänteinen työskentely kantaa ajan saatossa suotuisaa hedelmää.