Mahdollisesti traumaattisten tapahtumien yhteys subkliiniseen masennukseen kriisinhallintaveteraaneilla
Siira, Alex; Survonen, Toni (2024)
Siira, Alex
Survonen, Toni
2024
Psykologian kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Psychology
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-05-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202405155897
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202405155897
Tiivistelmä
Kansainvälisten kriisien uhan leijuessa yllä on yhä tärkeämpää kehittää rauhan ylläpidon ja palauttamiseen tähtäävää toimintaa eli kriisinhallintaa. Kriisinhallintajoukot altistuvat komennuksensa aikana vaihtelevissa määrin erilaisille kuormitustekijöille, joista voimakkaimpien joukkoon lukeutuvat mahdollisesti traumaattiset tapahtumat, kuten taistelualtistus tai ruumiiden käsittely. Tällaisille tapahtumille altistuminen on tunnistettu riskiksi mielenterveydelle, mutta tutkimuksissa on tarkasteltu lähinnä kliinisen diagnoosin saaneita tai voimakkaasti oireilevia kriisinhallintaveteraaneja. Subkliinisellä masennuksella puolestaan tarkoitetaan tilaa, jossa henkilöllä ilmenee elämänlaatua ja toimintakykyä heikentäviä masennusoireita, vaikka hän ei täytä masennustilan diagnostisia kriteerejä. Näin ollen siitä kärsivät kriisinhallintaveteraanit ovat riskissä jäädä huomaamatta ja siten ilman tarvitsemaansa hoitoa. Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on tutkia mahdollisesti traumaattisten tapahtumien yhteyttä subkliiniseen masennukseen kriisinhallintaveteraaneilla.
Tarkastelimme, ovatko mahdollisesti traumaattiset tapahtumat yhteydessä masennusoireiluun kriisinhallintaveteraaneilla. Lisäksi tarkastelimme, onko mahdollisesti traumaattisten tapahtumien ja subkliinisen masennuksen välillä yhteyttä. Oletimme, että mitä enemmän kriisinhallintaveteraani kokee mahdollisesti traumaattisia tapahtumia, sitä enemmän hän raportoi masennusoireita. Toiseksi oletimme löytävämme mahdollisesti traumaattisten tapahtumien ja subkliinisen masennuksen väliltä tilastollisesti merkitsevän yhteyden.
Tutkimuksen aineisto (n = 2317) koostui kriisinhallintaveteraaneista, jotka vastasivat sähköiseen kotiutuskyselyyn Puolustusvoimien järjestämässä kotiutustilaisuudessa. Masennusoireilua ja subkliinistä masennusta mitattiin kotiutuskyselyyn sisältyneellä DEPS-testillä. Mahdollisesti traumaattisia tapahtumia puolestaan mitattiin kotiutuskyselyn sisältämistä väittämistä saadun tiedon avulla, joissa veteraania pyydettiin arvioimaan erilaisten tapahtumien yleisyyttä komennuksen aikana.
Mahdollisesti traumaattisten tapahtumien ja masennusoireilun väliltä löytyi lineaarinen yhteys, joskin se oli varsin lievä. Aineistomme kriisinhallintaveteraaneista hieman yli kolmannes raportoi subkliinistä masennusta. Erityisen mielenkiintoista oli, että subkliinisen masennuksen esiintyvyys oli selkeästi korkeinta niiden veteraanien keskuudessa, jotka olivat kokeneet useita tai voimakkaita mahdollisesti traumaattisia tapahtumia. Vaikka subkliininen masennus saattaa näyttäytyä lievänä tilana, sen on havaittu ennustavan myöhempää vaikeaa masennusta, minkä lisäksi kriisinhallintaveteraaneilla masennusoireilun on osoitettu voimistuvan ajan myötä. Löydöksemme korostaa tarvetta kehittää komennuksen jälkihuoltoa ja mielenterveyden arviointia siten, että lievistä mielenterveyden ongelmista kärsivät veteraanit voidaan tunnistaa ennen oireiden kehittymistä vakava-asteisemmaksi.
Tarkastelimme, ovatko mahdollisesti traumaattiset tapahtumat yhteydessä masennusoireiluun kriisinhallintaveteraaneilla. Lisäksi tarkastelimme, onko mahdollisesti traumaattisten tapahtumien ja subkliinisen masennuksen välillä yhteyttä. Oletimme, että mitä enemmän kriisinhallintaveteraani kokee mahdollisesti traumaattisia tapahtumia, sitä enemmän hän raportoi masennusoireita. Toiseksi oletimme löytävämme mahdollisesti traumaattisten tapahtumien ja subkliinisen masennuksen väliltä tilastollisesti merkitsevän yhteyden.
Tutkimuksen aineisto (n = 2317) koostui kriisinhallintaveteraaneista, jotka vastasivat sähköiseen kotiutuskyselyyn Puolustusvoimien järjestämässä kotiutustilaisuudessa. Masennusoireilua ja subkliinistä masennusta mitattiin kotiutuskyselyyn sisältyneellä DEPS-testillä. Mahdollisesti traumaattisia tapahtumia puolestaan mitattiin kotiutuskyselyn sisältämistä väittämistä saadun tiedon avulla, joissa veteraania pyydettiin arvioimaan erilaisten tapahtumien yleisyyttä komennuksen aikana.
Mahdollisesti traumaattisten tapahtumien ja masennusoireilun väliltä löytyi lineaarinen yhteys, joskin se oli varsin lievä. Aineistomme kriisinhallintaveteraaneista hieman yli kolmannes raportoi subkliinistä masennusta. Erityisen mielenkiintoista oli, että subkliinisen masennuksen esiintyvyys oli selkeästi korkeinta niiden veteraanien keskuudessa, jotka olivat kokeneet useita tai voimakkaita mahdollisesti traumaattisia tapahtumia. Vaikka subkliininen masennus saattaa näyttäytyä lievänä tilana, sen on havaittu ennustavan myöhempää vaikeaa masennusta, minkä lisäksi kriisinhallintaveteraaneilla masennusoireilun on osoitettu voimistuvan ajan myötä. Löydöksemme korostaa tarvetta kehittää komennuksen jälkihuoltoa ja mielenterveyden arviointia siten, että lievistä mielenterveyden ongelmista kärsivät veteraanit voidaan tunnistaa ennen oireiden kehittymistä vakava-asteisemmaksi.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8430]