Luottamus onnellisuuden lähteenä? : Kvantitatiivinen tutkielma suomalaisten subjektiivisen onnellisuuden suhteesta sosiaaliseen ja institutionaaliseen luottamukseen

Abstract

Kandidaatin tutkielmassani pyrin tilastollisesti selvittämään, miten sosiaalinen ja yhteiskunnallinen luottamus vaikuttaa subjektiiviseen onnellisuuteen – eli koettuun onnellisuuteen. Lähtökohtana tutkielmassa on vuotuinen YK:n julkaisema Onnellisuusraportti, jonka mukaan Suomi ja muut Pohjoismaat ovat maailman onnellisimpia kansoja. Oma motiivini on selvittää, miten onnellisuutta on teoretisoitu ja mitkä tekijät vaikuttavat onnellisuuden kokemukseen ja miten nämä peilautuvat Onnellisuusraportin esittämiin tuloksiin.

Käyttämäni tutkimusaineisto European Social Survey 2016 kartoittaa suomalaisten asenteita, uskomuksia ja käyttäytymistä. Tutkielmassani minua kiinnostaa kysymykset hyvinvoinnista sekä luottamuksesta toisiin ihmisiin sekä instituutioihin ja päätöksentekijöihin. Myös haastateltujen sosiodemografisia taustoja on kartoitettu laajasti, mistä valikoin ikämuuttujan tutkielmaani. Analysoin muuttujia käyttämällä ristiintaulukointimenetelmää ja Khiin neliötestiä sekä lisäksi T-testiä.

Kartoitan työssäni sosiaalisen ja yhteiskunnallisen luottamuksen sekä onnellisuustutkimuksen teoriataustoja ja pyrin peilaamaan näitä YK:n vuotuisen onnellisuusraportin tuloksiin. Tutkielman teoreettinen lähtökohta on monialainen onnellisuustutkimus sekä sosiaalisen pääoman teoriatausta, josta polveilee myös luottamuksen teoretisointi.

Tulokset voidaan tulkita olevan linjassa onnellisuustutkimuksessa aiemmin saatujen havaintojen kanssa, joi-denka mukaan luottamus ja onnellisuus ovat korkealla niin Suomessa kuin muissa Pohjoismaissa. Tuloksista nousi kuitenkin esiin ikäluokkien välisessä vertailussa, että nuorten ja vanhusten onnellisuus on 2016–2017 aikavälillä ollut liki samalla tasolla, kun taas 2024 toteutetussa YK:n onnellisuusraportissa nuorten onnellisuudessa on havaittu laskua. Tutkielma vahvistaa täten Onnellisuusraportin tuloksia.