Älykästä tiedonhakua: katsaus akateemisen tiedonhaun tekoälytyökaluihin
Hartikainen, Milla (2024)
Hartikainen, Milla
2024
Viestinnän monitieteinen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Multidisciplinary Communication Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-05-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202405135768
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202405135768
Tiivistelmä
Tässä kandidaatintutkielmassa tutkitaan akateemiseen tiedonhakuun tehtyjä, tekoälyä hyödyntäviä työkaluja. Ne ovat ihmiseen liitettyjä ominaisuuksia, kuten oppimista ja päättelykykyä, simuloivia tietokoneohjelmia, jotka tukevat akateemista tiedonhakua tieteen arvoja, kuten läpinäkyvyyttä, noudattaen. Tässä tutkielmassa työkaluja tarkastellaan niiden tarjoamien mahdollisuuksien kautta.
Tutkimuksen tavoitteina oli selvittää, minkä tyyppisiä tiedonhaun tekoälytyökaluja on, miten niitä käytetään ja milloin niitä voi käyttää. Työkalujen hyödyntämiselle sopivaa ajankohtaa tarkasteltiin tiedonhakuprosessin vaiheiden kautta. Tutkimuksen menetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta, koska se oli sopiva aihepiirin kokonaiskuvan kartoittamiseen. Tutkimus aloitettiin etsimällä sopivia työkaluja suomalaisten korkeakoulujen ja niiden kirjastojen tekoälyohjeistuksista. Tämän jälkeen tutkimusaineisto kasattiin hakemalla löydettyjen työkalujen nimillä erilaisista tietokannoista ja hakukoneista, kuten Google Scholarista.
Tutkimuksessa havaittiin, että kaikki tekoälypohjaiset työkalut eivät tue samoja tapoja hakea tietoa. Erilaisia tapoja ovat esimerkiksi avainsanat, otsikko- ja tekijätiedot, sekä artikkeleiden digital object identifier-tunnukset ja luonnollisen kielen käyttö. Tutkimuksessa tunnistettiin näiden työkalujen ominaisuuksien perusteella kahden tyyppisiä työkaluja, joista muodostettiin omat ryhmänsä.
Ensimmäinen ryhmä työkaluista tarjoaa mahdollisuuden käyttää luonnollista kieltä, jolloin käyttäjän ei tarvitse käyttää aikaa hakusanojen tarkkaan harkintaan. Ne sopivat käyttöön myös tiedonhakuprosessin loppupuolella, kun hakua kavennetaan. Tähän ryhmään kuuluvia työkaluja ovat Consensus, Elicit, Iris.ai ja Keenious. Toinen ryhmä taas sisältää tiedonhaun aloitukseen sopivia työkaluja, jotka auttavat laajentamaan hakua, automatisoivat helmenkasvatusta tai näyttävät kokonaiskuvia tutkimuskentästä visualisoimalla käsitteiden, artikkelien ja tekijöiden välisiä yhteyksiä. Tällaisia ovat CiteSeerX, Litmaps, ResearchRabbit, Semantic Scholar ja Yewno Discovery.
Tutkimuksen tavoitteina oli selvittää, minkä tyyppisiä tiedonhaun tekoälytyökaluja on, miten niitä käytetään ja milloin niitä voi käyttää. Työkalujen hyödyntämiselle sopivaa ajankohtaa tarkasteltiin tiedonhakuprosessin vaiheiden kautta. Tutkimuksen menetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta, koska se oli sopiva aihepiirin kokonaiskuvan kartoittamiseen. Tutkimus aloitettiin etsimällä sopivia työkaluja suomalaisten korkeakoulujen ja niiden kirjastojen tekoälyohjeistuksista. Tämän jälkeen tutkimusaineisto kasattiin hakemalla löydettyjen työkalujen nimillä erilaisista tietokannoista ja hakukoneista, kuten Google Scholarista.
Tutkimuksessa havaittiin, että kaikki tekoälypohjaiset työkalut eivät tue samoja tapoja hakea tietoa. Erilaisia tapoja ovat esimerkiksi avainsanat, otsikko- ja tekijätiedot, sekä artikkeleiden digital object identifier-tunnukset ja luonnollisen kielen käyttö. Tutkimuksessa tunnistettiin näiden työkalujen ominaisuuksien perusteella kahden tyyppisiä työkaluja, joista muodostettiin omat ryhmänsä.
Ensimmäinen ryhmä työkaluista tarjoaa mahdollisuuden käyttää luonnollista kieltä, jolloin käyttäjän ei tarvitse käyttää aikaa hakusanojen tarkkaan harkintaan. Ne sopivat käyttöön myös tiedonhakuprosessin loppupuolella, kun hakua kavennetaan. Tähän ryhmään kuuluvia työkaluja ovat Consensus, Elicit, Iris.ai ja Keenious. Toinen ryhmä taas sisältää tiedonhaun aloitukseen sopivia työkaluja, jotka auttavat laajentamaan hakua, automatisoivat helmenkasvatusta tai näyttävät kokonaiskuvia tutkimuskentästä visualisoimalla käsitteiden, artikkelien ja tekijöiden välisiä yhteyksiä. Tällaisia ovat CiteSeerX, Litmaps, ResearchRabbit, Semantic Scholar ja Yewno Discovery.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8430]