Jatkuva oppiminen ja perehdytys : Jatkuvan oppimisen edellytysten ilmeneminen perehdytysoppaissa

Abstract

Oppimisen ja osaamisen kehittämisen aiheet ovat nousseet yhteiskunnassamme pinnalle muun muassa erilaisten työelämään liittyvien muutoksien seurauksena. Nämä muutokset ovat luoneet uudenlaisia oppimisvaatimuksia työelämään, joihin on pyritty vastaamaan jatkuvan oppimisen avulla. Jatkuva oppiminen painottuu usein työelämään ja työikäisten oppimiseen, mikä mahdollistaa jatkuvan oppimisen aiheen tarkastelun työelämän oppimisprosesseissa. Perehdytyksen voidaan nähdä olevan yksi merkittävistä työelämän oppimisprosesseista, joka antaa pohjan työn hallinnalle ja työssä pärjäämiselle. Jatkuvan oppimisen tarkastelu perehdytyksen kontekstissa antaa mahdollisuuden kohdistaa huomion perehdytyksessä tapahtuvaan oppimiseen sekä kehittää perehdytystä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia, miten jatkuvan oppimisen organisaatiolähtöiset edellytykset ilmenevät organisaatioiden perehdytysoppaissa. Huomio kiinnittyy tässä tutkimuksessa perehdytysoppaiden analysoimiseen, sillä oppaiden avulla saadaan arvokasta tietoa siitä, millaisia asioita organisaatiot pitävät perehdytyksen kannalta oleellisina. Tämän tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu jatkuvan oppimisen ja perehdyttämisen käsitteistä, joita peilaan aiempaan tutkimus- ja teoriatietoon. Tutkimuksen analyysin näkökulmasta tärkeimpänä teoriapohjana näyttäytyy Lemmetyn ja kollegoiden (2022) kirjallisuuskatsauksen tulokset jatkuvan oppimisen organisaatiolähtöisistä edellytyksistä. Tutkimus on toteutettu laadullisin tutkimusmenetelmin ja alanyysimenetelmänä on hyödynnetty teorialähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkimuksen aineistoksi valikoitui yhteensä neljä perehdyttäjille osoitettua perehdytysopasta. Tutkimuksen tulokset paljastavat, että perehdytysoppaat sisältävät mainintoja kaikista jatkuvan oppimisen organisaatiolähtöisten edellytysten pääluokista. Oppaiden maininnat jatkuvan oppimisen organisaatiolähtöisistä edellytyksistä liittyvät organisaatioiden strategisiin valintoihin, kulttuuriin, visioon, yhteistyöhön, rooleihin ja vastuualueisiin sekä johtamiseen. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että perehdytysoppaissa huomioidaan monipuolisesti jatkuvan oppimisen edellytyksiä. Oppaisiin kohdistuvaa kritiikkiä on kuitenkin mahdollista esittää, sillä jotkut jatkuvan oppimisen edellytysten pääluokista jäivät maininnoissa vähäiselle huomiolle tai niihin liittyvät perustelut olivat epätarkkoja. Tutkimuksen aiheesta olisi merkityksellistä tuottaa tarkempaa jatkotutkimusta käytännön tasolla esimerkiksi keräämällä tietoa perehtyjien todellisista kokemuksista perehdytysprosessiin liittyen.