Likert-asteikolliset muuttujat ja niiden tilastollinen analyysi

Abstract

Työssä tarkastellaan mielipidemittauksissa ja kyselytutkimuksissa yleisesti käytettyä Likert-asteikkoa. Likert-asteikko on summamuuttuja, joka koostuu yksittäistä aihepiiriä koskevien asennemuuttujien numeerisista arvoista. Likert-asteikolliset muuttujat eivät ole yksiselitteisesti välimatka-asteikollisia, joten tiedeyhteisössä on eroavia näkemyksiä siitä, voidaanko niitä analysoida parametrisilla menetelmillä. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, eroavatko parametristen ja epäparametristen testien tulokset Likert-asteikollisia muuttujia tutkittaessa.

Tutkimuksen aineistona oli Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) arvo- ja asennetutkimus keväältä 2022. Aineistosta valittiin kysymyspatteristo, jossa käsiteltiin robotiikan ja tekoälyn vaikutuksia vastaajien työelämään. Vastaajat arvioivat viisiportaisella asteikolla, miten todennäköisinä he pitivät esitettyjä näkymiä aihetta koskien. Vastausten numeroarvoista tehtiin Likert-summamuuttuja. Syntymävuosimuuttujasta tehtiin ikäryhmämuuttujat kuudelle ja kahdelle ikäryhmälle.

Parametriset testit olivat Pearsonin korrelaatiokerroin, ANOVA kuudelle ikäryhmälle ja t-testi kahdelle ikäryhmälle. Epäparametriset testit olivat Spearmanin järjestyskorrelaatiokerroin, Kruskal—Wallis-testi kuudelle ikäryhmälle ja Mann—Whitneyn U-testi kahdelle ikäryhmälle. Alkuperäisestä 2074 vastaajan aineistosta otettiin lisäksi satunnaisotannalla 1000, 500 ja 100 vastaajan otokset. Kaikki testit tehtiin 2000 otoksen bootstrap-menetelmällä. Testeihin valittiin myös yksittäisiä Likert-asteikollisia muuttujia.

Korrelaatiokertoimia vertailtiin kahden vahvasti ja kahden heikosti korreloituneen muuttujan välillä. Pearsonin ja Spearmanin korrelaatiokertoimien välillä ei havaittu eroja. ANOVAn ja Kruskal--Wallis-testin sekä t-testin ja Mann--Whitneyn U-testin bootstrap-jakaumien p-arvot olivat merkitsevyystason eri puolilla vain, kun testattiin Likert-summamuuttujaa otoskoolla 500. Näissä testeissä epäparametristen testien p-arvot olivat merkitseviä. Erot olivat silti kaikissa vertailuissa pieniä. Yksittäisen muuttujan testeissä p-arvojen jakaumat olivat yhtenevämpiä kuin summamuuttujilla. Tulokset myötäilivät aiempia vastaavia tutkimuksia, joissa ei havaittu merkittäviä eroja, ja viittaavat siihen, että Likert-asteikollisia muuttujia voidaan testata myös parametrisilla menetelmillä.