Neurokirjon lasten huoltajien kokemuksia ja näkemyksiä kodin ja koulun yhteistyöstä

Abstract

Tämän kandidaatintyön tehtävänä oli lisätä ymmärrystä kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä, kun yhteistyön keskiössä on neurokirjon lapsi. Tavoitteena oli tuoda ilmi neurokirjon lasten huoltajien kokemuksia, näkemyksiä ja kehitysajatuksia koulun ja kodin yhteistyöhön liittyen. Tutkimus rajattiin huoltajiin, joilla oli alakouluikäinen lapsi, jolla on tunnistettavissa neurokirjon piirteitä. Tutkimuskysymykset olivat: 1) Millaisia kokemuksia ja näkemyksiä neurokirjon lasten huoltajilla on kodin ja koulun yhteistyöstä? 2) Miten kodin ja koulun yhteistyötä voisi kehittää neurokirjon lasten huoltajien mielestä? Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentui kodin ja koulun yhteistyötä käsittelevästä osuudesta sekä neurokirjoa ja neurokirjon lapsen koulunkäyntiä käsittelevästä osuudesta. Kodin ja koulun yhteistyö on tärkeää oppilaan koulunkäynnin sujumisen kannalta, ja sen rooli korostuu, kun oppilas tarvitsee koulunkäyntiinsä tukea. Kodin ja koulun yhteistyöhön velvoittavat myös lait. Neurokirjon oppilas tarvitsee usein tukea koulunkäyntiinsä. Aiemmassa tutkimuksessa on tunnistettu tukea tarvitsevan lapsen huoltajien ja koulun yhteistyössä huomioitavia erityispiirteitä. Tutkimus oli laadullinen tutkimus, jossa aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Aineistonkeruu tapahtui sähköisellä, avoimiin kysymyksiin painottuvalla kyselyllä, johon vastasi 75 alakouluikäisen neurokirjon lapsen huoltajaa. Tutkimuksen tulokset nostivat esiin sen, että huoltajien kokemukset ja näkemykset ovat keskenään vaihtelevia samastakin aihepiiristä. Huoltajien kokemukset yhteistyöstä liittyivät viestintään, opettajien ja muiden kouluammattilaisten ammattitaitoon ja tietämykseen neurokirjosta, yhteistyön ilmapiiriin sekä huoltajien osuuteen yhteistyössä. Huoltajien kehitysajatukset yhteistyöstä liittyivät samoihin teemoihin. Huoltajien kokemus viestinnästä oli, että sitä voi tehdä monin eri viestintäkanavin, kunhan tekee sen hyvin, eli oikea-aikaisesti, aktiivisesti, rehellisesti ja positiivisesti. Kouluammattilaisten tietämys neurokirjosta koettiin oleelliseksi onnistuneen yhteistyön tekijäksi, ja kouluammattilaisille toivottiinkin lisäkoulutusta neurokirjosta. Yhteistyön ilmapiiriin useimmat huoltajat toivoivat lisää positiivisuutta. Huoltajien rooli yhteistyössä välittyi aktiivisena ja tukea lapselleen vaativana. Useimmat huoltajat toivoivat, että koulussa heitä kuunneltaisiin nykyistä paremmin.