Innovaatioiden kaupallistamisen haasteet julkisorganisaatioiden kontekstissa

Abstract

Tämän tutkielman tarkoituksena oli tarkastella ja jäsentää innovaation kaupallistamisen haasteiden sekä julkisorganisaation rooliin asiakkaana liittyvien erityispiirteiden yhtymäkohtia. Kirjallisuudessa kaupallistaminen kuvataan dynaamisena prosessina, joka kuuluu kiinteästi osaksi innovaatiotyöskentelyä. Kaupallistamisprosessin ominaisuutena on, että se muodostuu erilaisten haasteiden kautta. Näiden haasteiden tunnistaminen ja ymmärtäminen on olennaista, sillä niiden ratkaiseminen on keskeistä markkinoille pääsyn kannalta. Suomalaisessa kontekstissa julkisen sektorin rooli on merkittävä yhteiskunnan eri osa-alueilla. Julkinen sektori kohtaa monia rakenteellisia, taloudellisia ja menetelmällisiä haasteita, joiden ratkaiseminen edellyttää innovaatioita. Yksityiset yritykset ovat tärkeitä julkisen sektorin kumppaneita innovaatiotoiminnan saralla. Lisäksi julkinen sektori tarjoaa suuren markkina-alueen yrityksille.

Julkisorganisaatiot eroavat asiakkaana ollessaan yksityisistä yrityksistä ja kuluttajista rakenteellisten sekä toimintamenetelmällisten seikkojen vuoksi. Näiden erityispiirteiden tunnistaminen on yritykselle keskeistä, mikäli se haluaa kaupallistaa tarjoamaansa julkisorganisaatioille. Yrityksen on tärkeää ymmärtää, millaisia yhtymäkohtia näiden erityispiirteiden sekä kaupallistamisen haasteiden välillä on. Tässä tutkielmassa kartoitetaan näitä yhtymäkohtia, mikä on merkityksellistä, sillä aiheesta ei ole juurikaan keskusteltu kaupallistamiskirjallisuudessa. Tutkimusalue on kuitenkin tärkeä suomalaisen julkisen sektorin laajan markkina-alueen sekä innovaatioiden käyttöönoton tarpeen vuoksi.

Tutkimusmenetelmäksi valittiin kvalitatiivinen tutkimus. Empiirisen aineiston kerääminen suoritettiin puolistrukturoitujen teemahaastatteluiden avulla. Haastatteluja varten luotiin haastattelurunko, jossa keskeiset tutkielman teoreettisen viitekehyksen teemat oli nostettu esille. Haastateltavina toimi kohdeyrityksen kolme työntekijää, jotka ovat kaupallistamisen näkökulmasta relevanttien toimialojen johdossa. Aineiston analysointi tapahtui teoriaohjaavaa sisällönanalyysia hyödyntäen.

Empiirisen aineiston perusteella havaittiin, että kaikki tutkielman teoreettisen viitekehyksen viisi yhtymäkohtaa olivat konkretisoituneet kohdeyrityksen kaupallistamisprosessin aikana. Oli kuitenkin huomattavaa, että tietyt teoreettisen viitekehyksen elementit olivat korostuneet empiirisessä aineistossa enemmän kuin toiset. Esimerkiksi asiakasnäkökulman ymmärtämisen sekä toiminnan jakautumisen ja rajallisten resurssien yhtymäkohdat nousivat selkeästi esiin. Samoin innovaation omaksumisen esteiden ja kilpailutusvelvollisuuden yhtymäkohta oli esillä. Sen sijaan uskottavuuden kerryttämisen ja traditionaalisten käytänteiden yhtymäkohta oli pienemmässä roolissa, vaikkakin se oli esiintynyt kohdeyrityksen kaupallistamisprosessissa.