The Effect of Trait Empathy on Physiological Emotional Responses in Children and Adolescents

Abstract

Tämän tutkielman tarkoituksena oli tarkastella empatian eri osa-alueiden yhteyttä tunnepitoisten videoiden herättämiin fysiologisiin vasteisiin lapsilla ja nuorilla. Empatialla tarkoitetaan kykyä ymmärtää ja jakaa muiden tunnetiloja, ja se voidaan jakaa kolmeen eri osa-alueeseen: affektiiviseen empatiaan, kognitiiviseen empatiaan sekä prososiaaliseen motivaatioon. Sykevälivaihtelun (heart rate variability, HRV) ajatellaan kuvastavan yksilön autonomisen hermoston muutoksia vasteena ulkoisille ja sisäisille vaatimuksille. Aiemman tutkimuksen perusteella etenkin affektiivisella empatialla ja prososiaalisuudella vaikuttaa olevan yhteys tunnereaktioihin, mutta fysiologista tutkimusta on tehty aiheesta vähemmän. Tämän pohjalta pyrimme selvittämään, onko korkean ja matalan affektiivisen empatian ja prososiaalisuuden ryhmillä erilainen sykevälivaihtelu vasteena tunnepitoisille videokatkelmille. Hypoteesimme oli, että korkean affektiivisen empatian ryhmällä on voimakkaammat fysiologiset tunnereaktiot verrattuna matalan affektiivisen empatian ryhmään. Prososiaalisuuden osalta hypoteesia ei asetettu vähäisen aiemman tutkimuksen takia. Tutkimuksen aineisto on kerätty Tampereen yliopistossa osana Tunteet läpi elämän -tutkimushanketta vuonna 2021. Tämän tutkimuksen lopullinen otos (n = 66) koostui 8–15-vuotiaista suomalaisista lapsista ja nuorista. Empatian mittaamiseksi osallistujat tai heidän huoltajansa täyttivät kyselylomakkeen (Empathy Questionnaire for Children and Adolescents, EmQue-CA). Koetilanteessa tutkittavat katselivat videokatkelmia, jotka kuvasivat eri tunteita. Näistä tunnekategorioista tutkimme vasteita iloa, surua, lempeyttä ja vihaa kuvaaviin katkelmiin. Videoiden katselun aikana osallistujilta mitattiin sydämen sykevälivaihtelu elektrokardiogrammilla. Pää- ja yhdysvaikutusten analysointiin käytettiin toistettujen mittausten varianssianalyysia. Tutkimuksen tulosten mukaan affektiivisen empatian taso vaikuttaa sykevälivaihtelulla mitattuihin fysiologisiin tunnevasteisiin, mutta yhteys riippuu tarkasteltavana olevasta tunnekategoriasta. Tarkemmat parittaiset analyysit eivät kuitenkaan osoittaneet merkitseviä eroja ryhmien ja koetilanteiden välillä. Vastoin oletustamme affektiivisen empatian taso ei yksinään selittänyt eroja sykevälivaihtelussa. Myöskään prososiaalisuuden taso ei ollut merkitsevästi yhteydessä sykevälivaihteluun. Yhteenvetona voidaan todeta, että korkea affektiivinen empatia saattaa altistaa yksilön voimakkaammille fysiologisille tunnevasteille. Voimakas tunteiden tarttuminen voi olla riskitekijä esimerkiksi empatiauupumukselle tai mielenterveyden ongelmille. Tulosten valossa voisi olla hyödyllistä huomioida alttius tunteiden tarttumiseen suunniteltaessa preventioita ja interventioita, jotka kohdistuvat esimerkiksi tunteiden säätelyyn tai stressin hallintaan. Kuitenkin tutkimuksemme useiden rajoitusten vuoksi lisätutkimusta tarvitaan.

The aim of this study was to examine the effect of trait empathy on physiological responses elicited by emotional videos in children and adolescents. Empathy refers to the ability to understand and share others’ emotional states, and it consists of three components: affective empathy, cognitive empathy, and prosocial motivation. Heart rate variability (HRV) is thought to represent changes in the autonomic nervous system in response to different external and internal demands. Previous research suggests that affective empathy and prosociality in particular seem to be linked to emotional reactions, but physiological research on the subject is limited. Based on this, we aimed to investigate, whether groups with high and low affective empathy and prosociality have a different HRV response to emotional video clips. We hypothesized that the high affective empathy group would have more intense physiological emotional responses compared to the low affective empathy group. We did not form a hypothesis for prosociality due to limited previous research. The data was collected at Tampere University as a part of the “Tunteet läpi elämän” research project in 2021. The final sample of our study (n = 66) consisted of Finnish children and adolescents aged 8 to 15 years old. To measure empathy, the participants or their guardians filled in a questionnaire (Empathy Questionnaire for Children and Adolescents, EmQue-CA). In the experiment, participants watched video clips depicting different emotions. Of the emotion categories, we examined the responses to clips representing joy, sadness, tenderness, and anger. While watching the videos, participants’ HRV was measured using an electrocardiogram. A mixed factorial analysis of variance was employed to analyze the main and interaction effects. According to the results, the level of affective empathy influenced heart rate variability response to emotional video clips depending on the emotional condition. However, more detailed pairwise analyses showed no significant differences between groups and emotion conditions. Contrary to our assumption, the level of affective empathy alone did not explain the differences in HRV. The level of prosociality was also not significantly associated with HRV. In summary, the findings suggest that individuals high in affective empathy may be exposed to stronger physiological emotional responses. Intense emotional contagion may be a risk factor for empathy distress fatigue or mental health problems. In light of these results, it could be useful to consider the physiological susceptibility to emotional contagion when planning prevention and intervention measures targeted at stress management or emotion regulation. However, due to several limitations in our study, further research is needed.