Psykopaattisten piirteiden yhteys sovinnollisuusresponsseihin pelipohjaisessa arviointimenetelmässä

Abstract

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella sovinnollisuusresponssien ja psykopatiapiirteiden yhteyttä sekä ihmisten määrän moderoivaa vaikutusta tähän yhteyteen. Psykopaattiset piirteet ovat osa pimeän kolmikon piirteitä. Psykopatialle tyypillisiä piirteitä ovat tunnekylmyys, antisosiaalinen käyttäytyminen ja epärehellisyys. Sovinnollisuutta kuvaavat esimerkiksi sosiaalinen toiminta ja yhteistyö muiden ihmisten kanssa. Psykopaattisten piirteiden on esitetty olevan osa sovinnollisuuden matalaa ääripäätä.

Tutkimuksen aineisto kerättiin Prolific-nettisivustolta ja tutkimukseen osallistui 128 englanninkielistä henkilöä, joista 127 oli osana lopullista otosta. Osallistujat täyttivät aluksi kysely- ja taustatietolomakkeita, jonka jälkeen he pelasivat 104 kierrosta pelipohjaisesta arviointimenetelmää (GAB5). Psykopatiapiirteitä mitattiin Dirty Dozen -itsearviointikyselyllä. Sovinnollisuusresponsseja mitattiin GAB5- arviointimenetelmän avulla, jossa osallistujan tuli säädellä pelihahmonsa Big Five -piirteitä siten, että hahmo selviää pelikentästä. Sovinnollisuusresponssit ilmenivät menetelmässä esimerkiksi yhteistyönä muiden pelihahmojen kanssa. Tutkimuksessa sovinnollisuusresponsseilla tarkoitettiin sitä, kuinka korkeita sovinnollisuuden arvoja osallistuja valitsee pelihahmolleen. Pelihahmojen määrän vaikutusta tarkasteltiin GAB5-menetelmässä 1–4 pelihahmon tilanteissa. Aineiston analysointiin käytettiin toistettujen mittausten varianssianalyysia.

Vastoin oletuksiamme sovinnollisuusresponssien ja psykopatiapiirteiden pistemäärien välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä, eikä pelihahmojen määrällä ollut tilastollisesti merkitsevää moderoivaa vaikutusta. Sovinnollisuusresponssien ja pelihahmojen määrän välillä havaittiin tilastollisesti merkitsevä yhteys silloin, kun pelihahmojen määrä nousi kolmesta neljään tai kahdesta kolmeen hahmoon.

Tutkimuksemme tuotti uutta tietoa psykopatiapiirteiden ja sovinnollisuusresponssien yhteyden tilannekohtaisista tekijöistä, sillä aiemmin ilmiötä on tutkittu pitkälti vain piirretasolla. Tuloksista voidaan päätellä, että psykopaattisia piirteitä omaavilla henkilöillä päätöksenteko sovinnollisuutta vaativissa tilanteissa ei eroa heistä, joilla ei ole psykopaattisia piirteitä. On kuitenkin mahdollista, että psykopaattisiin piirteisiin liittyvät taipumukset eivät tulleet esille koeasetelmassa ja esimerkiksi tilanteen uhkien tai palkkioiden huomioon ottaminen saattaisi vaikuttaa näiden taipumusten ilmenemiseen. Tutkimus tuotti tietoa ihmisten määrän vaikutuksesta sovinnollisuusresponsseihin, ja tätä tietoa voidaan soveltaa esimerkiksi työryhmien muodostamisessa tai ryhmäkokoja suunnitellessa. Lisäksi tutkimus herätti useita jatkotutkimuskysymyksiä, sekä ideoita siihen, mitä asioita tulisi tulevaisuudessa ottaa huomioon tutkittaessa kyseistä ilmiötä