Aikaisen vaurastumisen ja eläköitymisen tavoittelijat: Kvantitatiivinen tutkimus suomalaisnuorten halusta vaurastua ja eläköityä ennen virallista eläkeikää
Kujansuu, Heta (2024)
Kujansuu, Heta
2024
Yhteiskuntatutkimuksen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-05-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404234251
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404234251
Tiivistelmä
Tässä kandidaatintutkielmassa tarkasteltiin 15–29-vuotiaiden suomalaisnuorten halua vaurastua sekä eläköityä ennen virallista eläkeikäänsä. Tarkoituksena oli selvittää, miten eläkejärjestelmää kohtaan koettu luottamus vaikutti aikaiseen vaurastumis- ja eläköitymishaluun. Lisäksi tarkasteltiin, mitkä sosiodemografiset tekijät selittävät aikaisen vaurastumisen ja eläköitymisen tavoittelua todennäköisimmin.
Tutkielman aineistona käytettiin vuoden 2019 Nuorisobarometrin kyselyaineistoa. Aineistossa oli yhteensä 1907 vastaajaa, jotka olivat iältään 15–29-vuotiaita. Tutkimuskysymyksiä oli kaksi: ”Miten näkemys eläkkeen takaamasta kohtuullisesta toimeentulosta vaikuttaa yksilön haluun tavoitella aikaista vaurastumista ja eläköitymistä?” sekä ”Miten ikä, sukupuoli, äidinkieli, pääasiallinen toiminta, asumismuoto ja siviilisääty ovat yhteydessä haluun vaurastua ja eläköityä ennen virallista eläkeikää?” Analyysimenetelminä käytettiin ristiintaulukointia ja khiin neliö -testiä, sekä logistista regressioanalyysia.
Ristiintaulukoinnin ja khiin neliö -testin perusteella eläkkeiden takaamaa toimeentuloa kohtaan koettu luottamus, siviilisääty, ikäryhmä, asumismuoto, sukupuoli ja pääasiallinen toiminta olivat tilastollisesti merkitsevässä yhteydessä haluun vaurastua ja eläköityä aikaisin. Kaikkien selittäjien yhteyttä haluun vaurastua ja eläköityä aikaisin tarkasteltiin myös logistisen regressioanalyysin avulla ja havaittiin, että sitä selittivät eläkkeiden takaamaa toimeentuloa kohtaan koettu heikompi luottamus, yrittäjyys ja palkkatyö sekä se, että vastaaja oli sukupuoleltaan mies. Huonetoverin kanssa tai soluasunnossa asuminen pienensi todennäköisyyttä sille, että henkilöllä oli halu vaurastua ja eläköityä aikaisin.
Näkemys eläkkeiden aikanaan takaamasta kohtuullisesta toimeentulosta vaikuttaa siihen, haluaako henkilö vaurastua ja eläköityä ennen omaa eläkeikäänsä. Halu turvata oma toimeentulonsa sekä epäluottamus eläkkeiden takaamaa toimeentuloa kohtaan voivat johtaa konkreettisiin tekoihin, joiden myötä henkilö siirtyy pois työelämästä viettämään eläkepäiviään jo ennen kuin virallinen eläkeikä tulee täyteen. Eläkejärjestelmää kohtaan koetun luottamuksen vaihdellessa olisi olennaista tutkia lisää sitä, lisääntyvätkö omatoimiseen eläköitymiseen vievät keinot entisestään ja voiko omatoimisten eläköityjien määrän kasvu alkaa vaikuttaa järjestelmään laajemminkin. Eläkejärjestelmään liittyvän tiedon lisääminen voisi mahdollistaa eri sukupolvien välille laajemman keskustelun järjestelmän oikeudenmukaisuudesta sekä siihen liittyvistä muutospaineista. Lisäksi sen myötä nuorten olisi mahdollisesti helpompi arvioida eri näkökulmista sitä, pyrkivätkö he eläköitymään omatoimisesti jo ennen kuin järjestelmä sen mahdollistaa.
Tutkielman aineistona käytettiin vuoden 2019 Nuorisobarometrin kyselyaineistoa. Aineistossa oli yhteensä 1907 vastaajaa, jotka olivat iältään 15–29-vuotiaita. Tutkimuskysymyksiä oli kaksi: ”Miten näkemys eläkkeen takaamasta kohtuullisesta toimeentulosta vaikuttaa yksilön haluun tavoitella aikaista vaurastumista ja eläköitymistä?” sekä ”Miten ikä, sukupuoli, äidinkieli, pääasiallinen toiminta, asumismuoto ja siviilisääty ovat yhteydessä haluun vaurastua ja eläköityä ennen virallista eläkeikää?” Analyysimenetelminä käytettiin ristiintaulukointia ja khiin neliö -testiä, sekä logistista regressioanalyysia.
Ristiintaulukoinnin ja khiin neliö -testin perusteella eläkkeiden takaamaa toimeentuloa kohtaan koettu luottamus, siviilisääty, ikäryhmä, asumismuoto, sukupuoli ja pääasiallinen toiminta olivat tilastollisesti merkitsevässä yhteydessä haluun vaurastua ja eläköityä aikaisin. Kaikkien selittäjien yhteyttä haluun vaurastua ja eläköityä aikaisin tarkasteltiin myös logistisen regressioanalyysin avulla ja havaittiin, että sitä selittivät eläkkeiden takaamaa toimeentuloa kohtaan koettu heikompi luottamus, yrittäjyys ja palkkatyö sekä se, että vastaaja oli sukupuoleltaan mies. Huonetoverin kanssa tai soluasunnossa asuminen pienensi todennäköisyyttä sille, että henkilöllä oli halu vaurastua ja eläköityä aikaisin.
Näkemys eläkkeiden aikanaan takaamasta kohtuullisesta toimeentulosta vaikuttaa siihen, haluaako henkilö vaurastua ja eläköityä ennen omaa eläkeikäänsä. Halu turvata oma toimeentulonsa sekä epäluottamus eläkkeiden takaamaa toimeentuloa kohtaan voivat johtaa konkreettisiin tekoihin, joiden myötä henkilö siirtyy pois työelämästä viettämään eläkepäiviään jo ennen kuin virallinen eläkeikä tulee täyteen. Eläkejärjestelmää kohtaan koetun luottamuksen vaihdellessa olisi olennaista tutkia lisää sitä, lisääntyvätkö omatoimiseen eläköitymiseen vievät keinot entisestään ja voiko omatoimisten eläköityjien määrän kasvu alkaa vaikuttaa järjestelmään laajemminkin. Eläkejärjestelmään liittyvän tiedon lisääminen voisi mahdollistaa eri sukupolvien välille laajemman keskustelun järjestelmän oikeudenmukaisuudesta sekä siihen liittyvistä muutospaineista. Lisäksi sen myötä nuorten olisi mahdollisesti helpompi arvioida eri näkökulmista sitä, pyrkivätkö he eläköitymään omatoimisesti jo ennen kuin järjestelmä sen mahdollistaa.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8235]