Sosiaalisen median ongelmakäytön yhteys elämäntyytyväisyyteen 15-vuotiailla nuorilla

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko sosiaalisen median ongelmakäytön ja elämäntyytyväisyyden välillä yhteyttä 15-vuotiailla pohjoismaalaisilla nuorilla sekä onko mahdollisessa yhteydessä eroa sukupuolten välillä. Lisäksi tarkastelimme tutkimuksessamme yleisesti nuorten elämäntyytyväisyyttä ja sosiaalisen median ongelmakäytön esiintyvyyttä. Sosiaalisen median ongelmakäyttö, jota tarkastelimme tässä tutkimuksessa riippuvuusoireiden näkökulmasta, on aiemmissa tutkimuksissa yhdistetty nuorilla matalampaan elämäntyytyväisyyteen ja psyykkisiin ongelmiin. Oletimme aiemman tutkimuskirjallisuuden perusteella elämäntyytyväisyyden olevan tytöillä poikia matalampaa, ja tytöillä esiintyvän poikia enemmän sosiaalisen median ongelmakäyttöä. Lisäksi oletimme elämäntyytyväisyyden olevan matalampaa niillä nuorilla, joiden sosiaalisen median käyttö oli luokiteltavissa ongelmalliseksi. Yhteyden sukupuolieroista emme asettaneet hypoteesia aiempien tutkimustulosten ristiriitaisuuksien vuoksi.

Käyttämämme aineisto oli osa Maailman terveysjärjestön WHO:n kansainvälisen itsearviointina toteutetun koululaistutkimuksen vuoden 2017–2018 tutkimusaaltoa, josta tarkastelimme pohjoismaalaisten (Ruotsi, Norja, Tanska, Islanti) 15-vuotiaiden nuorten dataa. Tutkimuksemme lopulliseen otokseen valikoitui 3891 vastaajaa. Sosiaalisen median ongelmakäyttöä mitattiin 9 kysymyksen Social media disorder -mittarilla ja elämäntyytyväisyyttä yhden kysymyksen 11-portaisilla Cantril-tikapuilla. Tilastollisessa analyysissa jaoimme tutkittavat kahteen käyttäjäryhmään sen mukaan, oliko heidän sosiaalisen median käyttönsä luokiteltavissa ongelmalliseksi riippuvuusoireiden määrän perusteella. Analysoimme käyttäjäryhmien yhteyttä elämäntyytyväisyyteen sekä elämäntyytyväisyyden sukupuolieroja Mann-Whitney-Wilcoxonin järjestyssummatestillä. Lisäksi tarkastelimme tutkittavien yleistä elämäntyytyväisyyttä ja sosiaalisen median riippuvuusoireiden esiintymistä keskilukujen avulla. Ongelmakäytön esiintymisen sukupuolieroja tarkastelimme khiin neliö -testillä.

Tutkimuksemme tulokset osoittivat, että hypoteesimme mukaisesti elämäntyytyväisyys oli muita matalampaa niillä tutkittavilla, joiden sosiaalisen median käyttö oli luokiteltavissa ongelmalliseksi. Yhteys oli hieman voimakkaampi tytöillä, ja lisäksi tytöt raportoivat poikia matalampaa elämäntyytyväisyyttä ja enemmän sosiaalisen median ongelmakäyttöä. Havaitsimme, että tutkittavien elämäntyytyväisyys sijoittui keskimäärin seitsemännen ja kahdeksannen portaan välille ja että kaikista tutkittavista ongelmakäyttäjiin kuului 11.1 %. Tutkimuksemme perusteella sosiaalisen median ongelmakäyttö vaikuttaa olevan yksi nuorten subjektiivista hyvinvointia uhkaavista tekijöistä. Jatkossa olisi tärkeää tutkia lisää sosiaalisen median ongelmakäyttöä ja pyrkiä luomaan sille yhtenäisempi määritelmä, jotta sen haitoista tiedottaminen ja mahdollisten riippuvuusoireiden tunnistaminen helpottuisi.