Suomalaisten talouskuriasenteet sosioekonomisen aseman mukaan

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkastelen sosioekonomisen aseman yhteyttä talouskuripolitiikan kannatukseen. Talouskuri on tapa toteuttaa talouspolitiikkaa, jonka tavoitteena on pyrkiä sopeuttamaan julkista taloutta sekä edistämään talouskasvua. Talouskuripolitiikassa nämä tavoitteet pyritään saavuttamaan leikkaamalla julkisen talouden menoja. Talouskurille on tyypillistä kohdistaa leikkaukset muun muassa sosiaaliturvaan. Talouskuri valtavirtaistui vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen Euroopassa, myös Suomessa. Talouskurin on osoitettu epäonnistuneen tavoitteissaan ja siitä on seurannut monia negatiivisia vaikutuksia yhteiskuntaan. Edelleen vuonna 2024 talouskuri näkyy Suomessa Petteri Orpon hallitusohjelmassa, jonka tavoitteena on sopeuttaa taloutta muun muassa leikkaamalla useista eri sosiaaliturvaetuuksista. Tutkimuksen teoreettisena lähtökohtana on intressiteoria (self-interest theory), jonka mukaan ihmiset kannattavat sellaista politiikkaa, joka palvelee heidän omia intressejään, ja vastustavat sellaista politiikkaa, josta ei ole heille hyötyä. Tutkimuksessa talouskuriasenteita määrittävät intressit perustuvat yksilön sosioekonomiseen asemaan, jota mittaavat vastaajan subjektiivisesti koettu toimeentulo, koulutus ja tulotaso. Tutkimusaineistona on Elinkeinoelämän valtuuskunnan arvo- ja asennetutkimus vuodelta 2022. Tutkimusmenetelmänä käytän yksisuuntaista varianssianalyysia ja parivertailuja. Tämän tutkimuksen mukaan suomalaisten talouskurin kannatus on vankkaa ja sosioekonomisella asemalla on vaikutusta talouskurin kannatukseen koetun toimeentulon ja tulotason osalta. Korkea taloudellinen asema oli yhteydessä korkeampaan talouskurin kannatukseen. Vastaavasti heikko taloudellinen asema ennusti vähäisempää talouskurin kannatusta. Tulokset taloudellisen aseman yhteydestä talouskuriasenteisiin ovat linjassa aiemman tutkimuksen kanssa. Koulutus ei tässä tutkimuksessa ollut yhteydessä talouskuriasenteisiin, vaikka aiemmissa tutkimuksissa on näyttöä myös koulutuksen yhteydestä talouskuriin. Tulokset noudattavat myös intressiteoriaa, jonka perusteella näyttää siltä, että sosioekonomiseen asemaan perustuvat intressit ohjaavat talouskuriasenteita.