Ääneenajattelumenetelmän haasteet käytettävyystestauksessa

Abstract

Ääneenajattelu on yksi keskeisimmistä käytettävyyden tutkimisen menetelmistä. Siinä käyttäjä ajattelee ääneen tehdessään tehtäviä osana käytettävyystestausta. Menetelmän avulla saadaan tietoa käyttäjän ajatusprosesseista ja voidaan havaita käytettävyysongelmia testattavassa järjestelmässä. Menetelmän käyttöön ja käytön ohjeistukseen liittyy kuitenkin vaihtelevuutta ja epäjohdonmukaisuutta, jotka voivat vaikuttaa sen käyttöön ja tuloksiin. Tämän tutkielman tarkoituksena onkin selvittää, mitä haasteita ääneenajattelumenetelmän käyttöön liittyy käytettävyystestauksessa. Tulokset voivat auttaa menetelmää käyttäviä alan toimijoita ja opiskelijoita tiedostamaan, mitä menetelmän käytössä kannattaa huomioida, jotta siitä saa eniten hyötyä.

Tutkielma on kirjallisuuskatsaus, jonka aineistona on 20 vertaisarvioitua lehti- ja konferenssijulkaisua. Lähteiden perusteella löytyneet haasteet on jaettu neljään kategoriaan: käytännön haasteet, teorian haasteet, menetelmän eri varianttien haasteet ja saavutettavuuteen liittyvät haasteet. Variantteja ovat esimerkiksi klassinen, interaktiivinen ja retrospektiivinen variantti.

Tuloksena saatiin, että menetelmään liittyy monenlaisia haasteita. Keskeinen haaste menetelmän käytössä on se, miten osallistujat saadaan ajattelemaan ääneen ja varmistetaan, etteivät he sano asioita vain miellyttääkseen moderaattoria. Teoriaan liittyen keskeisenä haasteena puolestaan on yhtenäisen teorian puute, mikä vaikeuttaa esimerkiksi tutkimusten vertailua.

Menetelmän eri variantteihin liittyy myös omia haasteitaan. Klassisen variantin haasteena on, ettei se välttämättä sovellu käytettävyystestaukseen, kun taas interaktiivisen variantin kohdalla haasteina ovat menetelmän suurempi vaikutus osallistujien työskentelyyn sekä moderaattorin toiminnan korostuminen. Retrospektiivisen variantin haasteiksi nousevat aikaavievyys ja testissä ilmenneiden asioiden unohtuminen. Ääneenajattelu ei myöskään sovi kaikkiin tilanteisiin, sillä se ei välttämättä toimi esimerkiksi lasten tai muistisairaiden kanssa. Eri kulttuureilla voi myös olla ominaispiirteitä, jotka vaikuttavat menetelmän käyttöön.

Vaikka menetelmän käyttöön liittyy useita haasteita, monet niistä ovat silti melko pieniä, eivätkä estä ääneenajattelun käyttöä. Tarvittaisiinkin lisätutkimusta perehtymään tarkemmin haasteisiin, esimerkiksi niiden syihin ja vakavuuteen erilaisissa käyttötilanteissa.