Traumakeskeiset menetelmät suomalaisten psykologien näkökulmasta

Abstract

Traumaperäisen stressihäiriön oireet ovat moninaisia ja toimintakykyä rajoittavia. Siksi on oleellista tunnistaa toimivat keinot traumatisoituneiden asiakkaiden hoitamisessa. Traumakeskeiset hoitomenetelmät (trauma-focused treatment) keskittyvät suoraan traumamuistoon liittyvien ajatusten ja tunteiden työstämiseen. Hoidon tavoitteena on, että henkilö ymmärtää miten kokemus vaikuttaa hänen elämäänsä nykyhetkessä ja oppii rakentavampia tapoja tulkita traumaattista tapahtumaa. Traumakeskeisiä menetelmiä suositellaan laajasti traumaperäisen stressihäiriön ensisijaiseksi hoitomuodoksi. Käytännön työssä menetelmiä saatetaan silti alihyödyntää. Aiemman tutkimustiedon perusteella erilaiset käytännön tekijät sekä riittävän osaamisen puute voivat estää traumakeskeisten menetelmien käyttöä. Alan ammattilaisilla voi olla myös traumakeskeisiin menetelmiin liittyviä uskomuksia, jotka voivat estää tehokkaan hoidon toteutumista. Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää suomalaisten psykologien näkemyksiä traumakeskeisistä menetelmistä. Tutkielmassa pyrittiin kartoittamaan suomalaisten psykologien menetelmien käytön määrää sekä keskeisiä esteitä ja selittäviä tekijöitä menetelmien käytölle.

Tutkielman aineisto (n = 125) kerättiin vuonna 2023 kyselytutkimuksella PsyToolkit-palvelussa. Verkkokyselyn vastaajat olivat Suomessa laillistettuja psykologeja, jotka tekivät jonkinlaista asiakas tai potilastyötä. Aineistoa analysoitiin käyttämällä riippumattomien otosten t-testiä sekä Spearmanin järjestyskorrelaatiokerrointa.

Tutkielmaan vastanneet suomalaiset psykologit tunnistivat traumakeskeiset menetelmät tehokkaiksi traumaperäisten stressioireiden tai traumaperäisen stressihäiriön hoidossa. Siitä huolimatta noin kolmasosa kyselyyn vastanneista ei käyttänyt menetelmiä lainkaan. Tutkielman tuloksissa yleisimmin koetuiksi esteiksi traumakeskeisten menetelmien käytölle nousivat koulutuksen ja osaamisen puute sekä sopivan työnohjauksen puute. Asiakkaaseen liittyvistä tekijöistä mahdollista päihteiden käyttöhäiriötä tai psykoosisairautta pidettiin ehdottomimpina perusteina menetelmien käyttämättä jättämiselle. Myös altistushoidon aiheuttama ahdinko aiheutti huolta vastaajissa. Altistushoitoa koskevien käsitysten ja traumakeskeisten menetelmien käytön väliltä ei tässä tutkielmassa kuitenkaan löytynyt tilastollisesti merkitsevää yhteyttä. Psykologin peruskoulutuksen saaneilla psykologeilla oli enemmän altistusta ja muita traumakeskeisiä menetelmiä koskevia huolia, kuin peruskoulutuksen lisäksi lisäkoulutusta saaneilla psykologeilla.

Tutkielma tarjoaa merkittävää tietoa suomalaisten psykologien traumakeskeisten menetelmien käytöstä sekä menetelmiin liittyvistä huolista. Tulokset vahvistavat aiempiin tutkimustuloksiin perustuvaa käsitystä traumakeskeisten menetelmien käytön esteistä. Tietoa voidaan hyödyntää ammattilaisten työn ja koulutusten suunnittelussa ja organisoinnissa. Tutkielman tulokset korostavat jatkuvan ammatillisen kehityksen merkitystä. Tulokset voivat auttaa alan ammattilaisia ymmärtämään paremmin traumakeskeisiä menetelmiä sekä traumatisoituneiden asiakkaiden tarpeita ja soveltamaan menetelmiä tehokkaasti niin, että hoito johtaa parhaisiin mahdollisiin hoitotuloksiin.