Asukkaiden vastustus palveluiden supistamista kohtaan: Mitkä syyt selittävät supistamisvastaisuutta?

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoitus on tutkia palveluiden supistamiseen liittyvää asukkaiden supistamisvastaisuutta. Palveluiden supistaminen on yksi keino julkisten tulojen ja menojen tasapainotukseen, mikä usein johtaa paikallisen vastustuksen syntymiseen. Julkisten toimijoiden keskuudessa vastarinnan näkemysten huomioiminen ei kuitenkaan ole aina mielekästä, sillä paikallinen tieto perustuu usein julkisten toimijoiden suosiman faktatiedon sijaan asukkaiden omiin kokemuksiin. Tiedon yhteensopimattomuus julkisten toimijoiden keskuudessa voi puolestaan johtaa paikallisten näkemysten hylkäämiseen osana päätöksenteossa käytettäviä tiedonlähteitä. Tämän tutkimuksen tavoitteena on avata asukkaiden supistamisvastaisuuden lähteitä, jotta heidän näkemyksiään voidaan ymmärtää ja arvottaa paremmin osana julkisia päätöksiä.

Asukkaiden supistamisvastaisuuden taustoja selvitettiin tutkimalla Savonlinnan keskussairaalan palvelukannan säilyttämistä vaativan adressin kommenttikenttää. Kommenttikentän kommentteja tutkittiin laadullisen sisällönanalyysin avulla. Analyysin fokuksessa oli löytää kommenteista syitä supistamisvastaisuudelle.

Tutkimuksen keskeisin tulos on supistamisvastaisuuden perustuminen neljään yläkategoriaan, joita ovat alueen ominaisuudet, asukkaiden periaatteet, nykyisen palvelun hyödyt ja supistamisesta aiheutuvat haitat. Erityisesti ominaisuudet ja periaatteet ovat supistamisvastaisuuden muodostumisen keskiössä, sillä ne kasvattavat pohdittujen hyötyjen ja haittojen merkitystä. Yläkategorioiden sisäisistä alakategorioista korostuivat kommenttikentässä erityisesti seuraavat tekijät: turvallisuuden vaarantuminen ja elinvoiman lasku supistamisen seurauksina, päätöksenteon järkevyyden puute, nykyisten palveluiden hyvä laatu, alueen syrjäinen sijainti ja sairaalan laaja vaikutuspiiri.

Tutkimustuloksien avulla supistamisvastaisuudelle on mahdollista löytää taustoittavia tekijöitä. Asukkaiden supistamisvastaisuus vaikuttaa tämän tutkimuksen pohjalta jakavan monia samanlaisia arvoja ja periaatteita, kuin mitä hyvinvointivaltioajattelu sisältää. Lisäksi asukkaiden näkemyksien hahmottaminen uskomuksiin perustuvana kokemuksellisena tietona auttaa ymmärtämään, miksi tietyt teemat korostuvat supistamisvastaisuuden lähteinä.

Tutkimuksen tuottamaa tietoa on mahdollista hyödyntää asukkaiden supistamisvastaisuuden ymmärtämisessä. Tarkempien ja varmempien supistamisvastaisuuden taustatekijöiden muodostaminen edellyttää kuitenkin aiheen tutkimista toisissa supistamistapauksissa. Tutkimuksen perusteella mielenkiintoinen jatkotutkimusaihe olisi verrata, miten julkisten toimijoiden havaitsemat alueiden ominaisuudet ja heidän omaksumansa periaatteet eroavat asukkaiden havainnoista ja periaatteista.