Places of Fear - Women's Experiences of Fear in the City of Tampere, Finland
Räisänen, Aino (2024)
Räisänen, Aino
2024
Bachelor's Programme in Sustainable Urban Development
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-05-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202405115699
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202405115699
Tiivistelmä
This bachelor’s thesis studies the spatiality, reasons, and impacts of the fear women experience in Tampere. Fear has become a more prominent topic of public discussion in Western countries since the 9/11 terrorist attacks in 2001 and terrorism and disruption in the past two decades. The fear in society has also increased due to for example the enlarged role of social media, despite that statistically the rates of criminality have decreased over the years. Even though women statistically have lower victimization rates, they experience higher amounts of fear. The fear restricts their movement in the city and forces them to practice safety work to be and feel safer.
The data for this thesis was collected via survey. The survey was open to everyone identifying as a woman, and the respondents were asked to choose 1-5 places within the city of Tampere where they had felt fear. The respondents, most of whom were young, were also asked how the fear impacts their lives, how they protect themselves from it, what are the identified reasons behind the fear, do the feelings of fear differ during different times of the day, and how these places could be developed to be less scary. This thesis supplements earlier research on the geographies of fear alongside urban and gendered fear by bringing into the conversation the fear and harassment experienced by women in a city chosen as the most attractive in the world’s happiest country.
The results of this thesis emphasize the importance of social factors. Most of the women had experienced harassment and heard or read stories of crimes in these places. The reason behind the fear was almost always fear of becoming a victim of a crime, thus environmental factors did not contribute to fear as greatly. Women in Tampere are protecting themselves from fear by doing safety work, such as avoiding the places of fear, calling someone, changing their appearance, using other modes of transport, or not going out alone. The fear impacts their daily lives and restricts their access to the city. In some cases, the fear had profoundly affected their work and housing situations and even prevented women from searching for urgent medical care. The safety network consisting of family and friends helps women carry the burden of fear for their safety. According to the women who participated in the survey, women’s safety in Tampere could be increased by solving the drug issue, cleaning up the city, constructing dangerous roads and crossings, and adding more lighting, guarding, and security cameras. First and foremost, the city should invest in educating the authorities to listen to women’s experiences and to take them seriously. Tämä kandidaatintutkielma tutkii naisten kokeman pelon tilallisuutta, syitä sekä vaikutuksia Tampereella. Pelosta on tullut näkyvä osa julkista keskustelua länsimaissa vuonna 2001 tapahtuneiden 9/11 terrori-iskujen sekä parin viime vuosikymmenen aikana tapahtuneen terrorismin ja häiriöiden vuoksi. Pelon määrä yhteiskunnassa on lisääntynyt myös esimerkiksi sosiaalisen median kasvaneen roolin vuoksi, vaikka tilastollisesti rikosten määrä on vähentynyt. Siitä huolimatta, että naiset joutuvat tilastollisesti harvemmin rikosten uhreiksi, kokevat he enemmän pelkoa. Naisten kokema pelko rajoittaa heidän liikkumistaan kaupungissa ja pakottaa heidät työskentelemään turvallisuutensa eteen, jotta he olisivat ja kokisivat olevansa enemmän turvassa.
Tämän tutkimuksen data kerättiin kyselytutkimuksella. Tutkimus oli avoin kaikille naiseksi identifioituville, ja vastaajia pyydettiin valitsemaan 1–5 paikkaa Tampereelta, joissa he ovat kokeneet pelkoa. Vastaajilta, joista suurin osa oli nuoria, kysyttiin myös, miten pelko vaikuttaa heidän elämäänsä, kuinka he suojautuvat siltä, mitä identifioituja syitä pelon taustalla on, vaihteleeko pelon määrä vuorokauden ajan mukaan ja kuinka näitä paikkoja voitaisiin kehittää vähemmän pelottaviksi. Tämä tutkielma täydentää aiempaa tutkimustietoa pelon maantieteestä sekä urbaanista ja sukupuolittuneesta pelosta nostamalla keskusteluun maailman onnellisimman maan vetovoimaisimmaksi valitun kaupungin synkän puolen – naisten kokeman pelon ja ahdistelun.
Tutkielman tulokset korostavat sosiaalisten tekijöiden merkitystä. Suurin osa naisista oli kokenut häirintää ja kuullut tai lukenut tarinoita rikoksista näissä paikoissa. Syy pelon takana oli lähes aina pelko rikoksen uhriksi joutumisesta, eikä ympäristötekijöiden vaikutus pelkoon ollut yhtä suuri. Naiset Tampereella suojaavat itseään pelolta turvallisuustyöllä, esimerkiksi välttelemällä pelon paikkoja, soittamalla jollekulle, muuttamalla ulkoista olemustaan, vaihtamalla liikkumismuotoaan tai jättämällä menemättä ulos yksin. Pelko vaikuttaa naisten elämään päivittäin ja rajoittaa heidän pääsyään kaupunkiin. Joissain tapauksissa pelko oli vaikuttanut naisten elämään perustavanlaatuisella tavalla heidän työnsä tai asumisjärjestelyidensä kautta, tai jopa estänyt heitä hakeutumasta ensiapuun. Läheisistä koostuva turvaverkko auttaa naisia kannattelemaan pelon aiheuttamaa taakkaa heidän turvallisuudestaan. Tutkimukseen osallistuneiden mukaan naisten turvallisuutta Tampereella voitaisiin lisätä esimerkiksi panostamalla huumeongelman ratkaisemiseen, kaupungin siistimiseen, vaarallisten teiden ja risteyksien korjauttamiseen sekä valaistuksen ja vartioinnin sekä valvontakameroiden lisäämiseen. Ennen kaikkea tulisi panostaa viranomaisten koulutukseen, jotta he kuuntelisivat naisten kokemuksia ja ottaisivat ne vakavasti.
The data for this thesis was collected via survey. The survey was open to everyone identifying as a woman, and the respondents were asked to choose 1-5 places within the city of Tampere where they had felt fear. The respondents, most of whom were young, were also asked how the fear impacts their lives, how they protect themselves from it, what are the identified reasons behind the fear, do the feelings of fear differ during different times of the day, and how these places could be developed to be less scary. This thesis supplements earlier research on the geographies of fear alongside urban and gendered fear by bringing into the conversation the fear and harassment experienced by women in a city chosen as the most attractive in the world’s happiest country.
The results of this thesis emphasize the importance of social factors. Most of the women had experienced harassment and heard or read stories of crimes in these places. The reason behind the fear was almost always fear of becoming a victim of a crime, thus environmental factors did not contribute to fear as greatly. Women in Tampere are protecting themselves from fear by doing safety work, such as avoiding the places of fear, calling someone, changing their appearance, using other modes of transport, or not going out alone. The fear impacts their daily lives and restricts their access to the city. In some cases, the fear had profoundly affected their work and housing situations and even prevented women from searching for urgent medical care. The safety network consisting of family and friends helps women carry the burden of fear for their safety. According to the women who participated in the survey, women’s safety in Tampere could be increased by solving the drug issue, cleaning up the city, constructing dangerous roads and crossings, and adding more lighting, guarding, and security cameras. First and foremost, the city should invest in educating the authorities to listen to women’s experiences and to take them seriously.
Tämän tutkimuksen data kerättiin kyselytutkimuksella. Tutkimus oli avoin kaikille naiseksi identifioituville, ja vastaajia pyydettiin valitsemaan 1–5 paikkaa Tampereelta, joissa he ovat kokeneet pelkoa. Vastaajilta, joista suurin osa oli nuoria, kysyttiin myös, miten pelko vaikuttaa heidän elämäänsä, kuinka he suojautuvat siltä, mitä identifioituja syitä pelon taustalla on, vaihteleeko pelon määrä vuorokauden ajan mukaan ja kuinka näitä paikkoja voitaisiin kehittää vähemmän pelottaviksi. Tämä tutkielma täydentää aiempaa tutkimustietoa pelon maantieteestä sekä urbaanista ja sukupuolittuneesta pelosta nostamalla keskusteluun maailman onnellisimman maan vetovoimaisimmaksi valitun kaupungin synkän puolen – naisten kokeman pelon ja ahdistelun.
Tutkielman tulokset korostavat sosiaalisten tekijöiden merkitystä. Suurin osa naisista oli kokenut häirintää ja kuullut tai lukenut tarinoita rikoksista näissä paikoissa. Syy pelon takana oli lähes aina pelko rikoksen uhriksi joutumisesta, eikä ympäristötekijöiden vaikutus pelkoon ollut yhtä suuri. Naiset Tampereella suojaavat itseään pelolta turvallisuustyöllä, esimerkiksi välttelemällä pelon paikkoja, soittamalla jollekulle, muuttamalla ulkoista olemustaan, vaihtamalla liikkumismuotoaan tai jättämällä menemättä ulos yksin. Pelko vaikuttaa naisten elämään päivittäin ja rajoittaa heidän pääsyään kaupunkiin. Joissain tapauksissa pelko oli vaikuttanut naisten elämään perustavanlaatuisella tavalla heidän työnsä tai asumisjärjestelyidensä kautta, tai jopa estänyt heitä hakeutumasta ensiapuun. Läheisistä koostuva turvaverkko auttaa naisia kannattelemaan pelon aiheuttamaa taakkaa heidän turvallisuudestaan. Tutkimukseen osallistuneiden mukaan naisten turvallisuutta Tampereella voitaisiin lisätä esimerkiksi panostamalla huumeongelman ratkaisemiseen, kaupungin siistimiseen, vaarallisten teiden ja risteyksien korjauttamiseen sekä valaistuksen ja vartioinnin sekä valvontakameroiden lisäämiseen. Ennen kaikkea tulisi panostaa viranomaisten koulutukseen, jotta he kuuntelisivat naisten kokemuksia ja ottaisivat ne vakavasti.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8430]