Episteemisen yhteisön rooli Suomen arktisen politiikan strategian rakentumisessa

Abstract

Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää politiikan ja tieteen rajapintaa sekä Suomen arktista politiikkaa. Tutkimuksen kohteena on vuonna 2021 julkaistu Suomen arktisen politiikan strategia, joka on valmisteltu valtioneuvoston kansliassa. Tutkielmassa pyritään vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: 1) Miten Suomen arktisen politiikan strategia on rakentunut? 2) Millainen rooli tieteen asiantuntijoilla on ollut strategian valmisteluprosessissa? 3) Miten haastatellut tieteen asiantuntijat kokevat oman roolinsa ja vaikuttavuutensa?

Tutkielman teoreettinen viitekehys nojaa episteemisten yhteisöjen teoriaan ja näyttöön perustuvan politiikan viitekehykseen. Episteemisten yhteisöjen viitekehyksen kautta avataan tutkielmassa hyödynnettävää sosiaalisen konstruktivismin mukaista tietoteoriaa. Näyttöön perustuvan politiikan viitekehys taas antaa tarvittavat käsitteet ja aihealueet, jotka heijastuvat aineiston analyysissa. Tutkielman aineisto koostuu Suomen arktisen politiikan strategiasta, strategialuonnoksesta ja seitsemästä lausuntokierroksella annetusta lausunnosta. Dokumenttiaineiston lisäksi aineistoon kuuluu neljä asiantuntijahaastattelua. Tutkielmaa varten on haastateltu yhtä strategian valmisteluun osallistunutta virkahenkilöä ja kolmea lausuntojen laatimiseen osallistunutta tieteen asiantuntijaa. Aineistoa on analysoitu jäljittämisen menetelmän ja sisällönanalyysin avulla. Menetelmien avulla on pystytty koostamaan selkeä avaus strategian valmistelun vaiheista ja arktisen episteemisen yhteisön roolista strategian valmistelussa.

Arktisen strategian valmisteluun osallistuneiden tieteen asiantuntijoiden rooli on ollut merkittävä. Haastateltujen asiantuntijoiden mukaan osallistuminen valmisteluprosessin aikaisiin vaiheisiin on vaikuttavuuden kannalta tärkeää, sillä lausuntokierroksen merkitys strategian sisältöihin on vähäinen. Etenkin ilmasto- ja ympäristöpolitiikan osa-alueilla tieteellisen tiedon ja politiikan välillä on ollut aukkoja, ja arktista politiikkaa ovat ohjanneet elinkeinoelämän intressit, mutta haastatellut asiantuntijat tunnistavat myös muutoksen. Ilmastotiedettä hyödynnetään yhä enemmän politiikkatoimien valmistelussa. Jatkotutkimuksissa voitaisiin kiinnittämään huomiota siihen, kuinka arktisen yhteistyön muutos vaikuttaa alueen tiedeyhteisöihin.

The aim of this thesis is to explore the science-policy interface, as well as Finland's Arctic policy. The focus of the study is on the Finnish Arctic Policy Strategy published in 2021, which was prepared by the Prime Minister's Office. The thesis seeks to answer the following questions: 1) How has the Finnish Arctic Policy Strategy been constructed? 2) What has been the role of knowledge-based experts in the preparation process of the strategy? 3) How do the interviewed experts perceive their own role and impact?

The theoretical framework of the thesis builds upon the theory of epistemic communities and the evidence-based policy framework. The thesis utilises the social constructivist theory of knowledge, which is a key factor in the epistemic communities framework and explains the epistemology of the thesis. The evidence-based policy framework, on the other hand, provides the necessary concepts that help analyse the data.

The data of the thesis consists of the Finnish Arctic Policy Strategy, the draft strategy, and seven statements given during the strategy consultation rounds. In addition to document material, the data includes four expert interviews. One official involved in the preparation of the strategy and three scientific experts involved in drafting the statements were interviewed for the thesis. The material has been analysed using the process tracing method and content analysis. With these methods, the thesis provides insight into the process of strategy preparation and the role of the Arctic epistemic community within this process.

The involvement of knowledge-based experts during the preparation of Finland’s Arctic Policy Strategy has been significant. According to the interviewed experts, participation in the early stages of the preparation process is important, as the significance of the later stage consultation round is minimal. Especially in the areas of climate and environmental policy, there have been vast gaps between scientific knowledge and policy, as Arctic policies have been guided by economic interests rather than scientific input. However, the interviewed experts recognize change. Climate science is increasingly being utilised in policy preparation. Future research should focus on the changes in Arctic cooperation and its effect on the region's epistemic communities.