Tunnetaitojen kehittyminen kirjallisuuskasvatuksen menetelmillä: kielteiseksi koettujen tunteiden esiintyminen Pia Perkiön runokirjassa Tule mukaan, sanoi Leijona
Lehtonen, Tiiu-Liinu (2024)
Lehtonen, Tiiu-Liinu
2024
Kasvatustieteiden kandidaattiohjelma, varhaiskasvatuksen opettaja - Bachelor´s Programme in Educational Studies, Early Childhood Education and Care
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-05-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202405105685
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202405105685
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan mitä kielteiseksi koettuja tunteita ilmenee lasten runokirjassa ja millaisena nämä tunteet näyttäytyvät. Tutkimuksessa pohditaan, miten runokirjallisuutta voidaan hyödyntää lasten tunnetaitojen kehittymisen tukemisessa varhaiskasvatuksessa. Näiden tutkimuskysymysten avulla vastataan tutkimusongelmaan. Tunteiden ja tunnetaitojen merkitys lapsen kehitykselle on merkittävä, sekä tutkimuksissa on osoitettu lastenkirjallisuuden suuri merkitys lapsen kielelliselle kehitykselle. Lasten runot ja lorut kuuluvat varhaiskasvatuksen arkeen ja täten kandidaatintutkielman aihe on tärkeä ja perusteltu.
Teoriana toimii aikaisempi tutkimustieto kielteiseksi koetuista tunteista, jotka ovat pelko, inho, suru ja viha. Teoreettisessa viitekehyksessä sisältönä toimii kirjallisuuskasvatus, sekä lastenkirjallisuus ja -runous. Hyödynnän tuloksissa sekä pohdinnassa nelihaaraisen tunneälyteorian mallia, joka toimii tukena selventämään aineiston runojen sisällön merkitystä tunneälyn kehittymisen tukemisessa. Tutkimusaineistona toimii Pia Perkiön Tule mukaan, sanoi leijona – lasten runokirja. Tutkimus on kvalitatiivinen ja aineiston analyysissä tukena toimii teoriaohjaava sisällönanalyysi.
Tutkimuksen tuloksissa ilmenee, kuinka kielteisiksi koetuista tunteista inho on ainoa, joka ei esiinny yhdessäkään aineistoni runossa. Aineistossa esiintyy eniten runoja, jotka käsittelevät surua. Runojen yhtäläisyyksiä ovat mielekäs lopetus, lapselle samastuttavat tilanteet ja tunteet, sekä tunneälyteorian nelihaaraisen mallin osioiden ilmeneminen runojen sisällössä. Runoissa kielteiseksi koetut tunteet esitetään lapselle sopivalla ja miellyttävällä tavalla. Kuvituksella on myös osaan runoista merkittävä vaikutus esimerkiksi tukemalla runon tunnetilaa tai heijastamalla vastakkaista tunnetilaa. Tuloksissa tarkastellaan runojen hyödyntämisen mahdollisuutta lasten tunnetaitojen kehittymisen tukemisessa. Tuloksista ilmenee, kuinka runot ja lorut herättävät lasten mielenkiinnon rytmiikan avulla ja täten voidaan hyödyntää esimerkiksi tunnetaitojen kehittymisen tukemisessa. Runojen samastuttavuus ja lapsille ymmärrettävä termistö tukee yhdessä nelihaaraisen tunneälyteorian mallin kanssa tunnetaitojen kehittymistä ja tukemista.
Teoriana toimii aikaisempi tutkimustieto kielteiseksi koetuista tunteista, jotka ovat pelko, inho, suru ja viha. Teoreettisessa viitekehyksessä sisältönä toimii kirjallisuuskasvatus, sekä lastenkirjallisuus ja -runous. Hyödynnän tuloksissa sekä pohdinnassa nelihaaraisen tunneälyteorian mallia, joka toimii tukena selventämään aineiston runojen sisällön merkitystä tunneälyn kehittymisen tukemisessa. Tutkimusaineistona toimii Pia Perkiön Tule mukaan, sanoi leijona – lasten runokirja. Tutkimus on kvalitatiivinen ja aineiston analyysissä tukena toimii teoriaohjaava sisällönanalyysi.
Tutkimuksen tuloksissa ilmenee, kuinka kielteisiksi koetuista tunteista inho on ainoa, joka ei esiinny yhdessäkään aineistoni runossa. Aineistossa esiintyy eniten runoja, jotka käsittelevät surua. Runojen yhtäläisyyksiä ovat mielekäs lopetus, lapselle samastuttavat tilanteet ja tunteet, sekä tunneälyteorian nelihaaraisen mallin osioiden ilmeneminen runojen sisällössä. Runoissa kielteiseksi koetut tunteet esitetään lapselle sopivalla ja miellyttävällä tavalla. Kuvituksella on myös osaan runoista merkittävä vaikutus esimerkiksi tukemalla runon tunnetilaa tai heijastamalla vastakkaista tunnetilaa. Tuloksissa tarkastellaan runojen hyödyntämisen mahdollisuutta lasten tunnetaitojen kehittymisen tukemisessa. Tuloksista ilmenee, kuinka runot ja lorut herättävät lasten mielenkiinnon rytmiikan avulla ja täten voidaan hyödyntää esimerkiksi tunnetaitojen kehittymisen tukemisessa. Runojen samastuttavuus ja lapsille ymmärrettävä termistö tukee yhdessä nelihaaraisen tunneälyteorian mallin kanssa tunnetaitojen kehittymistä ja tukemista.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8430]