Syömällä onnelliseksi: Ruokailutottumusten yhteys nuorten elämäntyytyväisyyteen

Abstract

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää 15-vuotiaiden nuorten ruokailutottumusten yhteyksiä heidän itsearvioimaansa elämäntyytyväisyyteen. Lisäksi tutkittiin mahdollisia sukupuolieroja sekä ruokailutottumuksissa että elämäntyytyväisyyden tasoissa. Ruokailutottumuksiin luettiin mukaan viikoittainen 1) hedelmien ja vihannesten sekä 2) makeisten ja virvoitusjuomien kulutus sekä 3) aterioiminen yhdessä perheen kanssa. Aiempaan tutkimusnäyttöön nojaten oletettiin, että hedelmien ja vihannesten runsaampi kulutus olisi positiivisesti ja makeisten ja virvoitusjuomien kulutus negatiivisesti yhteydessä elämäntyytyväisyyteen. Perheaterioinnin ja elämäntyytyväisyyden välillä oletettiin olevan positiivinen yhteys. Sukupuolierojen suhteen poikien oletettiin raportoivan korkeampaa elämäntyytyväisyyttä kuin tyttöjen. Ruokailutottumusten osalta ei asetettu sukupuolieroihin liittyviä hypoteeseja puuttuvan aiemman tutkimusnäytön vuoksi. Tutkimukseen käytetty aineisto on peräisin Maailmanterveysjärjestö WHO:n säännöllisin väliajoin toteuttamasta kansainvälisestä Health Behaviour in School-aged Children (HBSC) -tutkimuksesta, jonka tarkoituksena on kartoittaa 11-, 13- ja 15-vuotiaiden nuorten terveyskäyttäytymistä ja hyvinvointia. Oma tutkimukseni kohdistui 15-vuotiaisiin nuoriin (N = 57 610) yli 40 maasta. Käyttämäni aineisto on kerätty vuosina 2017–2019. Nuorten ruokailutottumuksia ja elämäntyytyväisyyttä arvioitiin itsearviointimenetelmillä. Ruokailutottumusten ja elämäntyytyväisyyden välistä yhteyttä analysoitiin yksisuuntaisella ANOVA-testillä. Sukupuolieroja ruokailutottumuksissa analysoitiin khiin neliö -testillä ja elämäntyytyväisyydessä puolestaan t-testillä. Tutkimuksessa havaittiin, että nuorten ruokailutottumusten ja elämäntyytyväisyyden välillä oli positiivinen yhteys. Asetettujen tutkimushypoteesien mukaisesti havaittiin, että runsaampi hedelmien ja vihannesten kulutus oli yhteydessä korkeampaan elämäntyytyväisyyteen. Samoin perheaterioinnin ja elämäntyytyväisyyden välillä havaittiin positiivinen yhteys, mikä vastasi tutkimushypoteesia. Tutkimushypoteesin vastaisesti havaittiin, että myös runsaampi makeisten ja virvoitusjuomien kulutus oli yhteydessä korkeampaan elämäntyytyväisyyteen. Tutkimuksessa havaittiin myös sukupuolieroja elämäntyytyväisyydessä ja ruokailutottumuksissa. Pojat raportoivat keskimäärin korkeampaa elämäntyytyväisyyttä kuin tytöt, mikä oli oletusten mukaista. Ruokailutottumusten suhteen havaittiin, että tytöt raportoivat keskimäärin runsaampaa hedelmien ja vihannesten kulutusta kuin pojat. Pojat puolestaan raportoivat keskimäärin runsaampaa makeisten ja virvoitusjuomien kulutusta sekä useammin tapahtuvaa perheateriointia. Tutkimus antaa viitteitä siitä, että nuorten ruokailutottumukset ovat yhteydessä heidän elämäntyytyväisyyteensä. Havaitun yhteyden taustalla voi olla monenlaisia biokemiallisia, psykososiaalisia, etniskulttuurillisia ja sosioekonomiseen asemaan liittyviä vaikutusmekanismeja. Havaitut yhteydet saattavat olla myös kaksisuuntaisia. Elämäntyytyväisyys on keskeinen psyykkisen hyvinvoinnin osa-alue. Tutkimalla ruokailutottumusten ja elämäntyytyväisyyden välisiä yhteyksiä voidaan saada tärkeää tietoa erilaisten interventioiden ja suositusten kehittämiseen ja päivittämiseen.