Nuorten aleksityymisten piirteiden ja sosiaalisen ahdistuneisuuden vaikutukset luokkatovereiden tunnekokemusten arviointiin

Abstract

Nuoruus on monin tavoin erityinen ja haasteellinen ikäkausi. Tunteiden osalta muutoksia tapahtuu niin tunteiden voimakkuudessa, kokemisessa, ilmaisussa kuin käsittelyssäkin. Matalasta tunnetietoisuudesta eli aleksitymiasta puhutaan, kun tunteiden tunnistamisessa, ilmaisussa ja kuvailussa on haasteita. Aleksityymiset piirteet ovat yhteydessä useisiin mielenterveyden haasteisiin, kuten sosiaaliseen ahdistuneisuuteen. Aleksityymiset piirteet ja sosiaalinen ahdistuneisuus ovat edelleen yhteydessä haasteisiin sosiaalisissa tilanteissa. Nuoruudessa omilla ikätovereilla on tärkeä rooli autonomian saavuttamisessa ja oman identiteetin muodostumisessa. Onkin tärkeää löytää keinoja tukea nuorta haasteissa, jotta onnistuneiden yhteyksien luominen ikätovereihin mahdollistuu.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko aleksityymisten piirteiden ja sosiaalisen ahdistuneisuuden välillä yhteyttä yhdeksäsluokkalaisten suomalaisnuorten keskuudessa. Lisäksi tarkastelin, miten aleksityymiset piirteet ja sosiaalinen ahdistuneisuus erillisinä tekijöinä yhdistyvät suomalaisnuorten oletuksiin luokkatovereiden tunnereaktiosta itseä kohtaan kuvitteellisessa esiintymistilanteessa, jossa he eläytyvät kokemaan ahdistusta luokan edessä. Lopuksi selvitin, moderoivatko aleksityymiset piirteet sosiaalisen ahdistuneisuuden ja itseen kohdistuvien oletettujen luokkatovereiden tunnereaktioiden välistä yhteyttä luokan eteen sijoittuvassa kuvitteellisessa esiintymistilanteessa. Tarkastelin tutkimuksessani myös sukupuolen vaikutusta ilmiöihin.

Tutkimuksen aineisto muodostui Liedon yhdeksäsluokkalaisista oppilaista. Lopulliseen analyysiin sisällytettiin 207 oppilasta, joista poikia oli 49.8 % ja tyttöjä oli 50.2 %. Aineisto kerättiin syksyn 2008 ja kevään 2009 aikana. Aineisto kerättiin itsearviointimenetelmin osana tutkimushanketta ”Sosioemotionaalinen oppiminen ja hyvinvointi yläkouluyhteisössä”. Aleksitymiaa mitattiin TAS-20-mittarilla, sosiaalista ahdistuneisuutta SAS-A-mittarilla ja oletuksia luokkatovereiden tunnereaktioista CQ-SAIC-mittarilla.

Tässä tutkimuksessa aleksitymian ja sosiaalisen ahdistuneisuuden välillä oli tilastollisesti merkitsevä positiivinen yhteys. Kun ilmiöitä tarkasteltiin erillään, sosiaalinen ahdistuneisuus oli positiivisesti yhteydessä negatiivisiin oletuksiin luokkatovereiden tunnereaktioista itseä kohtaan. Koko otoksessa sosiaalinen ahdistuneisuus ei ollut yhteydessä positiivisiin tai neutraaleihin oletuksiin luokkatovereiden tunnereaktioista, mutta tytöillä yhteys löytyi myös neutraaleihin oletuksiin. Koko otoksessa aleksityymiset piirteet evät olleet yhteydessä mihinkään oletetuista tunnereaktioista, mutta tytöillä yhteys löytyi myös neutraaleihin ja negatiivisiin oletuksiin. Aleksitymia ei moderoinut tilastollisesti merkitsevästi sosiaalisen ahdistuneisuuden vaikutusta oletuksiin luokkatovereiden tunnereaktioista itseä kohtaan. Viiteitä kuitenkin löydettiin siitä, että aleksityymiset piirteet saattavat moderoida edellä mainittua yhteyttä tilanteissa, joissa yksilöllä on sosiaaliseen ahdistuneisuuteen pidempiaikainen taipumus.

Löydöksiä voidaan pitää merkittävänä nuoren itsetunnon ja hyvinvoinnin tukemisen kannalta. Aleksityymisten piirteiden samanaikaisen esiintymisen mahdollisuus tulisi huomioida osana sosiaalisen ahdistuneisuuden interventioita, jotta tukikeinoja voitaisiin kohdentaa myös aleksityymisiin piirteisiin. Sosiaalisen ahdistuksen vaikutukset toisten tekemiin negatiivisiin oletuksiin itsestä ja aleksitymian samanaikainen esiintyvyys voivat mahdollisesti haastaa myös terapeuttisen allianssin muodostumista, mikä tulisi huomioida kliinisessä työssä. Koska ilmiöt ovat hyvin sukupuolittuneita, tarvitaan tutkimustietoa aiheesta vielä lisää. Nuoren kehityksessä sosiaaliset suhteet ovat tärkeässä roolissa ja nuoren hyvinvoivan kehityksen takaamiseksi tulee voida tarjota vaikuttavia menetelmiä nuoren sosiaalisten haasteiden tueksi.