”Tilanne on nimittäin se, että maapallon ilmasto muuttuu koko ajan hieman lämpimämmäksi”: Ilmastonmuutoksen kerronnallistaminen Helsingin Sanomien Lasten uutisissa

Abstract

Tämä tutkielma tarkastelee, kuinka suomalaisessa mediassa ilmastonmuutoksesta uutisoidaan lapsille. Tavoitteena on selvittää, millaisia kertovalle kirjallisuudelle ominaisia kerronnan keinoja Helsingin Sanomien Lasten uutiset käyttää ilmastonmuutosta käsittelevissä uutisissa. Tutkimusmenetelmä on laadullinen sisällönanalyysi. Tutkielma on teorialähtöinen, sillä aineistoa analysoidaan Marja-Leena Palmgrenin kaunokirjallisuuden kertomisen perusmuotojen jäsennyksen kautta. Kertomisen perusmuotoja ovat kerronta, kuvaus, eeppinen kuva, eeppinen kohtaus, dialogi, eläytymisesitys ja tajunnanvirtakuvaus.

Tutkimusaineisto koostuu Helsingin Sanomien Lasten uutisten uutislähetyksistä sekä lähetysten pohjalta kirjoitetuista Puheenaihe-artikkeleista. Aineiston uutisista kaikki käsittelevät ilmastonmuutosta. Osa aineistosta on litteroitu uutislähetyksistä, mutta analyysissa keskityttiin tarkastelemaan uutisten tekstistä nousevia kerronnan keinoja eikä esimerkiksi juontajan nonverbaalista viestintää tai uutislähetysten kuvitusta. Aineistosta selviää, että lapsille suunnatussa uutisoinnissa käytetään jonkun verran hyväksi kaunokirjallisuudelle ominaisia kerronnan muotoja. Aineiston uutisissa ilmastonmuutosta lähestytään lapsille tuttujen aiheiden kautta, kuten vierailemalla kouluissa ja haastattelemalla nuoria. Tutkituissa uutisissa esiintyi useaan otteeseen myös ruotsalainen ilmastoaktivisti Greta Thunberg, josta on tullut nuorten ilmastolakkojen keulahahmo.

Ilmastouutisissa Thunbergiä käsitellään erityisesti eläytymiskertomuksen ja eeppisen kuvan kerronnan muotoja hyväksikäyttäen. Näissä aineiston uutisissa Thunberg kuvattiin päättäväisenä ilmastosankarina, joka uhraa koulunkäyntinsä ilmaston puolesta. Tutkimusaineistosta esille nousseiden kerronnan muotojen perusteella voidaan osoittaa, että kaunokirjallisia elementtejä esiintyy lyhyissäkin uutisteksteissä. Tulosten perusteella kerronnan muotoja tulisi tutkia feature-artikkeleiden lisäksi enemmän myös muista journalistisista teksteistä.