Asiakasarvonluonti sähköautojen latauspalveluissa
Hintikka, Joonas (2024)
Hintikka, Joonas
2024
Kauppatieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-05-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202405105665
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202405105665
Tiivistelmä
Ilmasto lämpenee ihmisten aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen takia ja liikenteen on havaittu olevan yksi suurimmista hiilidioksidipäästöjen aiheuttajista. Yhdeksi ratkaisuksi liikenteen aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi on ehdotettu siirtymää fossiilisista polttoaineista uusiutuviin energianlähteisiin. Sähköautoja voidaan pitää yhtenä tällaisena ratkaisuna, sillä ne kykenevät käyttämään liikkumisensa energialähteenä uusiutuvaa sähköä. Nykyisen autokannan kiihtyvä sähköistyminen herättääkin kysymyksen siitä, missä ja miten kuluttajat tulevat lataamaan tällaisia ajoneuvoja tulevaisuudessa.
Tämä kandidaatintutkielma tutkii asiakasarvon muodostumista sähköautojen latauspalvelussa. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu sekä akateemisten julkaisujen, että aihealueen ajankohtaisten artikkeleiden varaan. Niissä käsitellään etenkin kuluttajien kokemaan tuote-, palvelu- ja hintahyötyä, joihin erikoistumalla yritykset voivat erottua edukseen sähköautojen latauspalvelualalla. Asiakashyödynluontia voidaan myös lähestyä joko yritys- tai asiakaslähtöisesti. Tämä tarkoittaa esimerkiksi näkökulmaa, jolla hyödykkeiden kehitystä lähestytään. Yritykset voivat joko lähestyä asiakasarvonluontia identifioimalla yrityksen omia vahvuuksia markkinalla, minkä jälkeen yritys voi kilpailla markkinalla omilla vahvuuksillaan, tai perehtyä kuluttajien tarpeisiin markkinalla ja kilpailla parhailla ratkaisuilla asiakkaiden tarpeisiin.
Tutkimuksen kohderyhmäksi valikoitui 20–35-vuotiaita pirkanmaalaisia nuoria aikuisia. Tutkimuksen toteuttamiseen käytettiin laadullisia tutkimusmenetelmiä, sillä niiden nähtiin sopivan parhaiten kuluttajien tarpeiden selvittämiseen. Tutkimusta varten haastateltiin kahta pirkanmaalaista autoilijaa ja yhtä julkisen liikenteen hyödyntäjää, joka omistaa ajokortin. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina, joissa pyrittiin selvittämään, miten yritykset pystyvät tuottamaan asiakasarvoa parhaalla mahdollisella tavalla sähköautojen latauspalveluissa. Tämän takia haastatteluissa perehdyttiin myös kuluttajien liikkumisen tarpeisiin, sekä siihen, millaisia odotuksia kuluttajilla on tulevaisuuden sähköautojen latauspalveluista.
Tutkimuksessa selvisi, että Suomessa kuluttajat haluavat ladata sähköautojaan ensisijaisesti kotona. Nuoret aikuiset näkivät tärkeänä julkisten matalatehoisten latausasemien yleistymisen, sillä he eivät olleet valmiita asentamaan latausasemia itse toisten omistamille parkkipaikoille. Lisäksi selvisi, että kaikki haastatellut pystyisivät lataamaan arjessa kulkemiinsa matkoihin tarvittavansa sähkön tavallisesta suko-pistorasiasta, jos lataus olisi mahdollista järjestää yön yli pysäköinnin yhteyteen. Vaikka kuluttajat näkivät suurteholatausasemat vasta toissijaisena latausratkaisuna arjessaan, olivat he valmiita käyttämään niitä ensisijaisena latausratkaisuna, jos latauspalvelua tarjottaisiin paikoissa, joissa kuluttajat tavallisesti pysäköivät. Tällaisia paikkoja olivat ruokakauppojen lisäksi työ- ja harrastuspaikat.
Tutkimuksen ensimmäisenä johtopäätökseksi ilmeni, että asiakasarvo sähköautojen latauspalvelussa muodostuu palvelun käytön vaivattomuudesta. Vaivattomuus sähköautojen latauspalveluissa syntyy latausasemista, jotka sijaitsevat kuluttajien muutenkin käyttämillä parkkipaikoilla. Tutkimuksen toisena johtopäätöksenä voidaan pitää sitä, että sähköautojen latauspalveluiden tarjoajat eivät tällä hetkellä vastaa kuluttajien tarpeeseen ladata sähköautoja julkisilla matalatehoisilla latausasemilla. Viimeiseksi johtopäätökseksi todettiin, että kuluttajat tarvitsevat tällaisia latausasemia tulevaisuudessa erityisesti taloyhtiöiden jaetuilla parkkipaikoilla ja kaupunkien keskustoissa kadunvarsipysäköinnissä.
Tämä kandidaatintutkielma tutkii asiakasarvon muodostumista sähköautojen latauspalvelussa. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu sekä akateemisten julkaisujen, että aihealueen ajankohtaisten artikkeleiden varaan. Niissä käsitellään etenkin kuluttajien kokemaan tuote-, palvelu- ja hintahyötyä, joihin erikoistumalla yritykset voivat erottua edukseen sähköautojen latauspalvelualalla. Asiakashyödynluontia voidaan myös lähestyä joko yritys- tai asiakaslähtöisesti. Tämä tarkoittaa esimerkiksi näkökulmaa, jolla hyödykkeiden kehitystä lähestytään. Yritykset voivat joko lähestyä asiakasarvonluontia identifioimalla yrityksen omia vahvuuksia markkinalla, minkä jälkeen yritys voi kilpailla markkinalla omilla vahvuuksillaan, tai perehtyä kuluttajien tarpeisiin markkinalla ja kilpailla parhailla ratkaisuilla asiakkaiden tarpeisiin.
Tutkimuksen kohderyhmäksi valikoitui 20–35-vuotiaita pirkanmaalaisia nuoria aikuisia. Tutkimuksen toteuttamiseen käytettiin laadullisia tutkimusmenetelmiä, sillä niiden nähtiin sopivan parhaiten kuluttajien tarpeiden selvittämiseen. Tutkimusta varten haastateltiin kahta pirkanmaalaista autoilijaa ja yhtä julkisen liikenteen hyödyntäjää, joka omistaa ajokortin. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina, joissa pyrittiin selvittämään, miten yritykset pystyvät tuottamaan asiakasarvoa parhaalla mahdollisella tavalla sähköautojen latauspalveluissa. Tämän takia haastatteluissa perehdyttiin myös kuluttajien liikkumisen tarpeisiin, sekä siihen, millaisia odotuksia kuluttajilla on tulevaisuuden sähköautojen latauspalveluista.
Tutkimuksessa selvisi, että Suomessa kuluttajat haluavat ladata sähköautojaan ensisijaisesti kotona. Nuoret aikuiset näkivät tärkeänä julkisten matalatehoisten latausasemien yleistymisen, sillä he eivät olleet valmiita asentamaan latausasemia itse toisten omistamille parkkipaikoille. Lisäksi selvisi, että kaikki haastatellut pystyisivät lataamaan arjessa kulkemiinsa matkoihin tarvittavansa sähkön tavallisesta suko-pistorasiasta, jos lataus olisi mahdollista järjestää yön yli pysäköinnin yhteyteen. Vaikka kuluttajat näkivät suurteholatausasemat vasta toissijaisena latausratkaisuna arjessaan, olivat he valmiita käyttämään niitä ensisijaisena latausratkaisuna, jos latauspalvelua tarjottaisiin paikoissa, joissa kuluttajat tavallisesti pysäköivät. Tällaisia paikkoja olivat ruokakauppojen lisäksi työ- ja harrastuspaikat.
Tutkimuksen ensimmäisenä johtopäätökseksi ilmeni, että asiakasarvo sähköautojen latauspalvelussa muodostuu palvelun käytön vaivattomuudesta. Vaivattomuus sähköautojen latauspalveluissa syntyy latausasemista, jotka sijaitsevat kuluttajien muutenkin käyttämillä parkkipaikoilla. Tutkimuksen toisena johtopäätöksenä voidaan pitää sitä, että sähköautojen latauspalveluiden tarjoajat eivät tällä hetkellä vastaa kuluttajien tarpeeseen ladata sähköautoja julkisilla matalatehoisilla latausasemilla. Viimeiseksi johtopäätökseksi todettiin, että kuluttajat tarvitsevat tällaisia latausasemia tulevaisuudessa erityisesti taloyhtiöiden jaetuilla parkkipaikoilla ja kaupunkien keskustoissa kadunvarsipysäköinnissä.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8430]