Tuntematon uudelleenkääntäminen: Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan kahden käännöksen tutkimus
Eronen, Raimo (2024)
2024
Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriohjelma - Master's Programme in Multilingual Communication and Translation Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-05-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202405105672
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202405105672
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa verrataan kahta Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan käännöstä uudelleenkääntämisen teorian avulla. Tarkoitus on selvittää uudelleenkääntämisen hypoteesin toteutuminen tässä tapauksessa. Uudelleenkääntämisenhypoteesi tarkoittaa pyrkimystä kotouttaa ensimmäinen käännös ja käyttää vieraannuttavaa käännösstrategiaa seuraavassa käännöksessä. Uudelleenkääntämisellä tarkoitetaan jonkin tekstin kääntämistä uudelleen ja yleensä jos kyse on kaunokirjallisuuden uudelleenkääntämisestä, niin sille on jokin syy. Syy voi olla edellisen käännöksen vanhentuminen (kielellisesti tai yhteiskunnallisesti) tai vanhan käännöksen sisältämät käännösvirheet. Tutkimusaineistona käytetään Väinö Linnan Tuntematonta Sotilasta (1954) ja kahta romaanin venäjänkielistä käännöstä. Ensimmäinen käännös on peräisin vuodelta 1991 ja sen käänsivät Vladimir Smirnov ja Irma Marcina. Vuoden 2017 käännöksen teki Bair Irenčeev.
Tutkielmassa käsitellään lähdetekstin ja käännösten sanastoa, joka liittyy tuliaseisiin, sotilasarvoihin ja kirosanoihin. Opinnäytteen tekemisessä hyödynnettiin Tampereen yliopiston Texthammer-korpushallintatyökalua. Tätä varten toinen käännös digitalisoitiin ja tasattiin lähdetekstin ja ensimmäisen käännöksen kanssa. Seuraavaksi tehtiin tekstien automaattinen morfosyntaktinen analyysi ja annotoidut kohdistetut tekstit ladattiin palvelimelle TextHammer -korpushallintatyökaluun. Teksteistä saatiin tarvittavat esimerkit opinnäytetyön analyysia varten.
Jokaiselle käsiteltävälle termille tehtiin taulukko, missä näkyi kääntäjien tarjoamat käännösvastineet ja niiden lukumäärät. Näiden tietojen pohjalta voitiin tarkastella käännösstrategioita. Lisäksi tulosten perusteella havaittiin joitain käännösvirheitä sotilastermistön kanssa ensimmäisessä käännöksessä. Tämä näkyy etenkin kirosanoissa ja jonkin verran sotilasarvoissa. Samaan aikaan aseiden kanssa on hankala tehdä päätelmiä, koska aseiden nimitykset, kuten kivääri ovat jo vakiintuneet. Joitain sotilasarvoja on kotoutettu, mutta kääntäjät eivät tuo vieraan valtion asevoimia liian lähelle lukijaa. Ensimmäisessä käännöksessä kiroilu on käytännössä poistettu tai kevennetty, mitä voi tavallaan sanoa reaalioiden kotouttamista. Samaan vuoden 2017 käännöksessä kiroilu on jätetty ja se on kotoutettu vastaamaan nykyajan kohdeyleisön kielellisiä tottumuksia.
Tutkimuksessa käsitellyn aineiston perusteella on mahdollista sanoa, että hypoteesi koskien uudelleenkäännöstä ei toteudu. Vaikka jossain tapauksissa hypoteesi toteutuukin, niin koko opinnäytteen hypoteesin toteutumiseen se ei vaikuta.
Tutkielmassa käsitellään lähdetekstin ja käännösten sanastoa, joka liittyy tuliaseisiin, sotilasarvoihin ja kirosanoihin. Opinnäytteen tekemisessä hyödynnettiin Tampereen yliopiston Texthammer-korpushallintatyökalua. Tätä varten toinen käännös digitalisoitiin ja tasattiin lähdetekstin ja ensimmäisen käännöksen kanssa. Seuraavaksi tehtiin tekstien automaattinen morfosyntaktinen analyysi ja annotoidut kohdistetut tekstit ladattiin palvelimelle TextHammer -korpushallintatyökaluun. Teksteistä saatiin tarvittavat esimerkit opinnäytetyön analyysia varten.
Jokaiselle käsiteltävälle termille tehtiin taulukko, missä näkyi kääntäjien tarjoamat käännösvastineet ja niiden lukumäärät. Näiden tietojen pohjalta voitiin tarkastella käännösstrategioita. Lisäksi tulosten perusteella havaittiin joitain käännösvirheitä sotilastermistön kanssa ensimmäisessä käännöksessä. Tämä näkyy etenkin kirosanoissa ja jonkin verran sotilasarvoissa. Samaan aikaan aseiden kanssa on hankala tehdä päätelmiä, koska aseiden nimitykset, kuten kivääri ovat jo vakiintuneet. Joitain sotilasarvoja on kotoutettu, mutta kääntäjät eivät tuo vieraan valtion asevoimia liian lähelle lukijaa. Ensimmäisessä käännöksessä kiroilu on käytännössä poistettu tai kevennetty, mitä voi tavallaan sanoa reaalioiden kotouttamista. Samaan vuoden 2017 käännöksessä kiroilu on jätetty ja se on kotoutettu vastaamaan nykyajan kohdeyleisön kielellisiä tottumuksia.
Tutkimuksessa käsitellyn aineiston perusteella on mahdollista sanoa, että hypoteesi koskien uudelleenkäännöstä ei toteudu. Vaikka jossain tapauksissa hypoteesi toteutuukin, niin koko opinnäytteen hypoteesin toteutumiseen se ei vaikuta.