Pelkoa, syyllisyyttä, kiitollisuutta ja rakkautta: Miespoliitikkojen tunteisiin liittyvät diskurssit Annan ja Avun henkilöjutuissa
Pekonen, Anu (2024)
2024
Journalistiikan maisteriohjelma - Master's Programme in Journalism
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-05-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202405105659
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202405105659
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa pyrin selvittämään, miten miespuolisten poliitikkojen tunteista kirjoitetaan Annan ja Avun henkilöjutuissa. Tarkastelen myös sitä, miten henkilöjutut rakentavat mieskuvaa tunteiden avulla. Lisäksi selvitän, miten Annasta ja Avusta löytyneet diskurssit ja mieskuva eroavat toisistaan. Tarkastelen tutkimuksessani Annassa ja Avussa julkaistuja henkilöjuttuja, joihin on haastateltu Alexander Stubbia, Jyrki Kataista, Olli Rehniä, Petteri Orpoa, Pekka Haavistoa, Antti Rinnettä ja Ilkka Kanervaa. Osa aineistosta on parisuhdehaastatteluja, joihin on haastateltu poliitikkojen lisäksi heidän puolisoitaan. Hyödynsin tutkimuksessani menetelmänä diskurssianalyysiä, jonka avulla erottelin henkilöjutuista kuusi tunteisiin liittyvää diskurssia.
Aineistosta löytyneet diskurssit olivat vastoinkäymisten diskurssi, pelon diskurssi, syyllisyyden diskurssi, kiitollisuuden diskurssi, rakkauden diskurssi ja tunteista puhumisen diskurssi. Tunteiden avulla miespoliitikoista luotiin kuvaa sekä tunteistaan avoimesti puhuvina, että rationaalisina ja pidättyväisinä miehinä. Tunteet synnyttivät poliitikoille pääasiassa myönteistä mediahuomiota. Tuloksiin liittyi ristiriitainen kaava: henkilöjutut olivat vahvasti tunnepitoisia, mutta jokaisen diskurssin kohdalla varsinaista tunnetta häivytettiin. Tunteita tuotiin esiin erilaisin kiertoilmauksin ja vihjailevin lauserakentein. Niissä tekstin kohdissa, joissa tunneilmaus oli selkeä ja suoraviivainen, sitä korostettiin esimerkiksi otsikossa tai ingressissä.
Vastoinkäymisten diskurssi, rakkauden diskurssi ja kiitollisuuden diskurssi ilmenivät kaikissa aineiston jutuissa. Syyllisyys korostui Annassa, kun taas pelko oli vahvemmin läsnä Avun jutuissa. Apu loi pelon diskurssin kautta voimakkaammin kuvaa haavoittuvaisista ja epävarmuuttaan esiin tuovista miehistä. Annassa miehet esitettiin vahvemmin epätasa-arvoista kodin työnjakoa tuottavina, mutta toisaalta sen tiedostavina ja rehellisinä poliitikkoina.
Aineistosta löytyneet diskurssit olivat vastoinkäymisten diskurssi, pelon diskurssi, syyllisyyden diskurssi, kiitollisuuden diskurssi, rakkauden diskurssi ja tunteista puhumisen diskurssi. Tunteiden avulla miespoliitikoista luotiin kuvaa sekä tunteistaan avoimesti puhuvina, että rationaalisina ja pidättyväisinä miehinä. Tunteet synnyttivät poliitikoille pääasiassa myönteistä mediahuomiota. Tuloksiin liittyi ristiriitainen kaava: henkilöjutut olivat vahvasti tunnepitoisia, mutta jokaisen diskurssin kohdalla varsinaista tunnetta häivytettiin. Tunteita tuotiin esiin erilaisin kiertoilmauksin ja vihjailevin lauserakentein. Niissä tekstin kohdissa, joissa tunneilmaus oli selkeä ja suoraviivainen, sitä korostettiin esimerkiksi otsikossa tai ingressissä.
Vastoinkäymisten diskurssi, rakkauden diskurssi ja kiitollisuuden diskurssi ilmenivät kaikissa aineiston jutuissa. Syyllisyys korostui Annassa, kun taas pelko oli vahvemmin läsnä Avun jutuissa. Apu loi pelon diskurssin kautta voimakkaammin kuvaa haavoittuvaisista ja epävarmuuttaan esiin tuovista miehistä. Annassa miehet esitettiin vahvemmin epätasa-arvoista kodin työnjakoa tuottavina, mutta toisaalta sen tiedostavina ja rehellisinä poliitikkoina.