Digitalisaatio ja tuottavuus: Näkyykö koronakriisin vaikutus tuottavuushyppäyksenä Suomessa?
Tiainen, Veini (2024)
Tiainen, Veini
2024
Kauppatieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-05-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202405105640
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202405105640
Tiivistelmä
Digitalisaation uskotaan olevan merkittävä tekijä työn tuottavuuden ja talouden kehityksessä. Työn tuottavuuden kasvu on ollut alhaisella tasolla lähes kaikissa kehittyneissä maissa 2000-luvulla. Solowin-paradoksi esittää, etteivät digitalisaation tuottavuushyödyt näy tuottavuustilastoissa. Koronakriisi on kuitenkin kasvattanut digitalisuuden tasoa ja ollut tärkeässä roolissa kriisistä selviämisessä. Etätöihin siirtyminen ja monet uudet innovaatiot on nähty osana digitalisaation kiihtymistä. Tässä tutkimuksessa selvitetään millaisia tuottavuuden hyötyjä digitalisuus tuo, ja ovatko tuottavuushyödyt havaittavissa koronakriisin jälkeisessä Suomessa.
Tämän tutkimuksen tulokset osoittavat, ettei tilastollisesti merkitsevää yhteyttä digitalisaation ja tuottavuuden välillä ole makrotasolla havaittavissa. Monet tutkimukset kuitenkin tukevat tämän yhteyden olemassaoloa yritystasolla. Digitalisaation on havaittu vaikuttavan yrityksien tuottavuuteen eri tavoin. Näin ollen koko yrityskannan digitalisaation lisääminen ei vaikuta suoraan Suomen talouden tuottavuuteen. Digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksiä (DESI) tutkimalla voidaan kuitenkin havaita, että digitalisuuden taso kiihtyi koronakriisin aikana. Nopeissa internetyhteyksissä havaittiin myös käyttöönoton nopeutumista kriisin kuluessa. Muissa tutkituissa tietoteknisissä muuttujissa ei havaittu samanlaista muutosta. Näin ollen digitalisuuden kiihtymistä ei ole havaittavissa kaikilla tietotekniikan aloilla.
Digitalisuus voi parantaa joidenkin yritysten tuottavuutta.Etenkin, kaikista tuottavimmat yritykset vaikuttaisivat hyötyvän digitalisuudesta. Sen vaikutukset ovat kuitenkin olleet yleisesti hyvin marginaalisia. Näin ollen Solowin-paradoksi voi osaltaan pitää paikkansa makrotasolla. Toisaalta on mahdollista, että tuottavuus kehittyy pitkälti uusien innovaatioiden avulla. Yrityksen menestys markkinoilla vaikuttaa yrityksen innovaatiotoiminnan tasoon. Merkittävässä roolissa ovat myös työntekijöiden koulutus ja yrityksen johdon osaaminen. Lisäksi diffuusioefektin vaikutus voi olla hyvin tärkeässä roolissa talouskasvun saavuttamisessa.
Tämän tutkimuksen tulokset osoittavat, ettei tilastollisesti merkitsevää yhteyttä digitalisaation ja tuottavuuden välillä ole makrotasolla havaittavissa. Monet tutkimukset kuitenkin tukevat tämän yhteyden olemassaoloa yritystasolla. Digitalisaation on havaittu vaikuttavan yrityksien tuottavuuteen eri tavoin. Näin ollen koko yrityskannan digitalisaation lisääminen ei vaikuta suoraan Suomen talouden tuottavuuteen. Digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksiä (DESI) tutkimalla voidaan kuitenkin havaita, että digitalisuuden taso kiihtyi koronakriisin aikana. Nopeissa internetyhteyksissä havaittiin myös käyttöönoton nopeutumista kriisin kuluessa. Muissa tutkituissa tietoteknisissä muuttujissa ei havaittu samanlaista muutosta. Näin ollen digitalisuuden kiihtymistä ei ole havaittavissa kaikilla tietotekniikan aloilla.
Digitalisuus voi parantaa joidenkin yritysten tuottavuutta.Etenkin, kaikista tuottavimmat yritykset vaikuttaisivat hyötyvän digitalisuudesta. Sen vaikutukset ovat kuitenkin olleet yleisesti hyvin marginaalisia. Näin ollen Solowin-paradoksi voi osaltaan pitää paikkansa makrotasolla. Toisaalta on mahdollista, että tuottavuus kehittyy pitkälti uusien innovaatioiden avulla. Yrityksen menestys markkinoilla vaikuttaa yrityksen innovaatiotoiminnan tasoon. Merkittävässä roolissa ovat myös työntekijöiden koulutus ja yrityksen johdon osaaminen. Lisäksi diffuusioefektin vaikutus voi olla hyvin tärkeässä roolissa talouskasvun saavuttamisessa.