Des réfugiés et des demandeurs d'asile : Étude sur le discours des journalistes dans Le Monde et Helsingin Sanomat

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, miten vuonna 2014 alkanut Euroopan pakolaiskriisi näkyi suomen- ja ranskankielisessä journalismissa vuoden 2015 syyskuussa, kun muuttoaalto Afrikasta ja Lähi-idästä oli kiivaimmillaan. Teoreettis-metodologisena viitekehyksenä tutkimukselle toimii kriittinen diskurssianalyysi. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, pystyvätkö journalistit käyttämään kieltä objektiivisesti vai voidaanko heidän kirjoittamissaan uutisissa ja artikkeleissa havaita viitteitä subjektiivisuudesta journalistiikan ohjesäännöistä huolimatta. Tämän todetaksemme tutkimuksessa analysoidaan journalistien käyttämien verbien, adjektiivien ja substantiivien avulla, miten sosiaalista todellisuutta rakennetaan subjektista puhuttaessa. Tutkimuksen poikittainen aineisto muodostuu Le Monden ja Helsingin Sanomien vuoden 2015, viikkojen 36 ja 37 aikana ilmestyneistä, maahanmuuttokriisiä koskevista teksteistä, joita on kokonaisuudessaan kuusikymmentä kappaletta. Korpus on mahdollistanut vertailun kahden erikielisen päivälehden välillä lähes kahden tuhannen kerätyn sanan myötä. Tutkimus osoittaa, että journalistit käyttävät subjektiivisia ilmaisuja, kun he kuvailevat ilmiöitä ja arvioivat lähteitään. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että he tuovat kielivalinnoillaan esiin oman suhteensa aiheeseen. Parhaiten tämä näkyy reportaaseissa ja haastatteluissa, joissa vuorovaikutteisuus luo journalistille mahdollisuuden värittää näkemäänsä ja kuulemaansa. Tätä perustelee moneen alakategoriaan luokittuvat verbit, joita löydettiin eniten subjektin puhetapaa kuvailtaessa. Vastoin odotuksia, adjektiivien ja substantiivien käyttö ei ollut niin rikasta kuin olisi voitu odottaa. Myös kielikuvien käyttö oli asiatekstille ominaisesti vähäistä. Molemman sanomalehden lähestyminen aiheeseen oli siis kokonaisuudessaan suhteellisen neutraalia, vaikka Le Mondea yleisesti ottaen pidetään Helsingin Sanomia vasemmistolaisempana julkaisuna. Tutkimus tuo esiin pienen otannan journalismin kentällä esiintyvästä subjektiivisuudesta ja luo siten pohjan syvemmälle diskurssianalyysille kymmenen vuoden takaisesta maahanmuuttokriisistä. Tutkimusta voi hyödyntää selvitettäessä, onko journalistien kielen käyttö muuttunut Ukrainan sodan aikana. Tutkimuksen on tarkoitus innostaa journalististen tekstien tutkimista ja tukea laadukkaan journalismin kehittymistä.