Perheeltä ja ystäviltä saadun sosiaalisen tuen yhteys nuorten kehonkuvaan

Abstract

Lämpimät sosiaaliset suhteet voivat tukea nuoren itsetuntoa ja positiivista minäkuvaa sekä toimia suojaavana tekijänä esimerkiksi sosiaalisesta mediasta tulevia ulkonäköpaineita vastaan. Nuoruus on keskeistä aikaa kehonkuvan muodostumisen kannalta, ja minuuden rakentuessa suhteessa toisiin ihmisiin myös kehonkuva ottaa vaikutteita sosiaalisista suhteista. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää perheeltä ja ystäviltä saadun sosiaalisen tuen yhteyttä 13-vuotiaiden nuorten kehotyytyväisyyteen. Lisäksi tarkasteltiin, eroaako sosiaalisen tuen ja kehotyytyväisyyden välinen yhteys tyttöjen ja poikien ryhmien välillä. Aiempaan tutkimukseen nojaten tutkimuksen oletuksena oli, että sekä perheeltä että ystäviltä saatu sosiaalinen tuki on positiivisesti yhteydessä nuorten tyttöjen ja poikien kehotyytyväisyyteen. Lisäksi oletettiin, että saadun sosiaalisen tuen ja kehotyytyväisyyden välinen positiivinen yhteys korostuu tyttöjen ryhmässä.

Tutkimuksen aineisto oli osa Maailman terveysjärjestön (World Health Organization, WHO) kanssa yhteistyössä toteutettua kansainvälistä Health Behaviour in School-aged Children (HBSC) -tutkimusta, jonka aineisto kerättiin itsearviointilomakkeilla 11–15-vuotiailta koululaisilta vuosina 2017–2018. Tarkastelun kohteeksi rajattiin pohjoismaalaiset 13-vuotiaat nuoret, joita oli kyseisessä tutkimusaallossa mukana 4793, mutta puuttuvien tietojen vuoksi kaksi maata ja yksittäisiä osallistujia rajautui tarkastelujen ulkopuolelle. Lopullinen otoskoko oli 3116, joista 1170 tutkittavaa oli Ruotsista ja 1946 Islannista. Perheeltä ja ystäviltä saatua sosiaalista tukea mitattiin Multidimensional Scale of Perceived Social Support (MSPSS) -mittarilla. Kehotyytyväisyyttä mitattiin HBSC-tutkimusta varten kehitetyllä mittarilla, jossa tutkittavan tulee arvioida kehonsa koon sopivuutta. Perheeltä ja ystäviltä saadun sosiaalisen tuen yhteyttä kehotyytyväisyyteen tutkittiin ristiintaulukoinnilla ja khiin neliö -testillä.

Suurin osa tutkittavista koki saavansa vahvaa sosiaalista tukea niin perheeltä kuin ystäviltä, ja aineiston nuoret olivat pääosin tyytyväisiä kehoonsa. Perheeltä ja ystäviltä saadun sosiaalisen tuen ja kehotyytyväisyyden välillä havaittiin yhteys sekä tyttöjen että poikien ryhmässä. Post hoc -vertailussa havaittiin, ettei eniten kehotyytyväisiä oli korkeimman sosiaalisen tuen ryhmissä. Tyttöjen osalta kyseinen yhteys korostui ainoastaan perheeltä saadun sosiaalisen tuen osalta. Tutkimuksen perusteella sekä perhe että ystävät ovat tärkeitä sosiaalisen tuen lähteitä 13-vuotiaiden nuorten kehonkuvan kannalta. Vanhemmille, opettajille sekä terveys- ja sosiaalipalveluiden työntekijöille on tärkeä välittää ajankohtaista tietoa sosiaalisen tuen merkityksestä nuorten kehonkuvalle ja siten laajemmin hyvinvoinnille. Näin voidaan mahdollisesti ennaltaehkäistä kehotyytymättömyyttä ja siihen liittyviä mielenterveyden haasteita.