Ikääntyvien subjektiivisen hyvinvoinnin ja saadun sosiaalisen tuen yhteys luottamukseen sosiaali- ja terveyspalveluja kohtaan
Heikkilä, Sanni (2024)
Heikkilä, Sanni
2024
Yhteiskuntatutkimuksen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-05-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202405075549
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202405075549
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tutkin, miten ikääntyvien subjektiivinen hyvinvointi ja saatu sosiaalinen tuki ovat yhteydessä sosiaali- ja terveyspalveluihin (sote) kohdistuvaan luottamukseen. Subjektiivinen hyvinvointi rakentuu yksilön kokemasta tyytyväisyydestä terveyteensä ja elämäänsä. Se voi ennustaa esimerkiksi laitoshoitoon päätymistä tai kuolleisuutta. Sosiaalisten suhteiden ja tuen merkitys hyvinvoinnin yhtenä osatekijänä on nähty keskeisenä ja merkittävänä asiana ikääntyvien elämässä. Sote-palvelujen valinnanvapauden kasvaessa myös kansalaisten vastuu saamastaan hoidosta lisääntyy. On tarpeen kartoittaa subjektiivisen hyvinvoinnin yhteyttä sote-palveluihin kohdistuvaan luottamukseen, jotta luottamukseen vaikuttavia taustatekijöitä tunnistetaan ja niihin voidaan vaikuttaa.
Teoriataustana toimii Johan Ormelin ja Siegwart Lindenbergin kollegoineen kehittämä subjektiivinen hyvinvointiteoria, jossa yksilön hyvinvointia tarkastellaan fyysisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin ulottuvuuksien kautta. Hyödynnän myös institutionaalisen luottamuksen teoriaa, jonka mukaan luottamus on perustana vuorovaikutukselle sekä yhteiskunnassa koetulle hyvinvoinnille. Tutkimuskysymyksenäni toimii: Onko ikääntyvien subjektiivisella hyvinvoinnilla ja saadulla sosiaalisella tuella yhteyttä luottamukseen julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja kohtaan? Tutkimusaineistona käytän yli 65-vuotiaiden hyvinvointi ja terveys 2017–2018 kyselyä. Kyselyssä kartoitettiin esimerkiksi vastaajien henkistä ja fyysistä hyvinvointia sekä terveys- ja sosiaalipalvelujen käyttöä. Tutkielmani on kvantitatiivinen tutkimus ja menetelminä käytän summamuuttujan luomista, ristiintaulukointia ja khiin neliötestiä.
Tutkielman tulokset osoittavat, että ikääntyvien huono subjektiivinen hyvinvointi ja vähäiset sosiaaliset resurssit lisäävät epäluottamusta sote-palveluja kohtaan. Sosiaalisten verkostojen ja erilaisten toiminnallisuuden muotojen tarjoaminen ikääntyville nousi tutkimuksen tulosten perusteella tärkeäksi tekijäksi tukemaan ikääntyvien subjektiivista hyvinvointia ja positiivista suhdetta sote-palveluihin. Tulokset osoittavat kuitenkin myös sen, että hyvästä subjektiivisesta hyvinvoinnista huolimatta epäluottamusta sote-palveluihin esiintyy kohtuullisen paljon. Tutkimuksen tulokset vahvistavat aiempia havaintoja sosiaalisesta tuesta ikääntyvien koetun hyvinvoinnin tärkeänä osatekijänä sekä subjektiivisen hyvinvoinnin yhteydestä luottamukseen.
Teoriataustana toimii Johan Ormelin ja Siegwart Lindenbergin kollegoineen kehittämä subjektiivinen hyvinvointiteoria, jossa yksilön hyvinvointia tarkastellaan fyysisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin ulottuvuuksien kautta. Hyödynnän myös institutionaalisen luottamuksen teoriaa, jonka mukaan luottamus on perustana vuorovaikutukselle sekä yhteiskunnassa koetulle hyvinvoinnille. Tutkimuskysymyksenäni toimii: Onko ikääntyvien subjektiivisella hyvinvoinnilla ja saadulla sosiaalisella tuella yhteyttä luottamukseen julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja kohtaan? Tutkimusaineistona käytän yli 65-vuotiaiden hyvinvointi ja terveys 2017–2018 kyselyä. Kyselyssä kartoitettiin esimerkiksi vastaajien henkistä ja fyysistä hyvinvointia sekä terveys- ja sosiaalipalvelujen käyttöä. Tutkielmani on kvantitatiivinen tutkimus ja menetelminä käytän summamuuttujan luomista, ristiintaulukointia ja khiin neliötestiä.
Tutkielman tulokset osoittavat, että ikääntyvien huono subjektiivinen hyvinvointi ja vähäiset sosiaaliset resurssit lisäävät epäluottamusta sote-palveluja kohtaan. Sosiaalisten verkostojen ja erilaisten toiminnallisuuden muotojen tarjoaminen ikääntyville nousi tutkimuksen tulosten perusteella tärkeäksi tekijäksi tukemaan ikääntyvien subjektiivista hyvinvointia ja positiivista suhdetta sote-palveluihin. Tulokset osoittavat kuitenkin myös sen, että hyvästä subjektiivisesta hyvinvoinnista huolimatta epäluottamusta sote-palveluihin esiintyy kohtuullisen paljon. Tutkimuksen tulokset vahvistavat aiempia havaintoja sosiaalisesta tuesta ikääntyvien koetun hyvinvoinnin tärkeänä osatekijänä sekä subjektiivisen hyvinvoinnin yhteydestä luottamukseen.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8430]